Tyyny ystävälle

Kuluneena keväänä tein pitkästä aikaa ristipistotyön, jota muistaakseni keskeneräisenä kerran vilautinkin täällä hiukan.  Vuosia, vuosia sitten olen harrastanut enemmältikin ristipistoja ja muutakin kirjontaa, mutta sitten se käsityön laji on jäänyt minulla uinumaan. 

Talvella sain eräältä ystävältä mallin, joka sai heti sormeni syyhyämään. Heti tiesin myös, kenelle haluan antaa työn sen valmistuttua.  Siispä penkomaan kaapin perältä sinne jemmaamiani kirjontatarpeita. Kaikki tarpeellinen sieltä löytyikin, siis kangas, langat sopivat neulat. Muistaakseni sentään yhden vyyhdin kävin ostamassa jotain väriä DMC:n muliinilankaa.  Ja sitten itse työhön.

Tässä tulos valmiina. Ohje on  La-d-da:n "Friends forever", mutta värit ovat suurimmaksi osaksi omaa sommitelmaani, kun kerta vanhaa varastoani halusin käyttää pois.

 Kirjontaa aloittaessani en tiennyt vielä, tuleeko siitä lopulta taulu vai tyyny vai aivan joku muu. Pitkään sitä pähkäilinkin, mutta lopulta päädyin tekemään tyynyksi.  Sopivaa kangasta jouduin etsiskelemään, mutta lopulta löysin pieniruutuista puuvillakangasta ja just oikeaa väriä polvekenauhaakin, mutta useassa kangaskaupassa sain käydä etsimässä.

Tyynyn vein viikonloppuna tuliaiseksi rakkaalle ystävälleni Marleenalle. Pistely kuvaa nimeä myöten mielestäni oikein hyvin meidän ystävyyttämme, jota on jatkunut vuodesta 1965 alkaen. Siis jo 47 vuotta!  Hauska sattuma oli, että satuimme vielä olemaan käymässä Marleenan ja miehensä luona 5.8, joka on juuri se päivämäärä, jona aikoinaan tutustuimme. On minulla muitakin pitkäaikaisia ystäviä, vanhempiakin, mutta niin tiivistä kanssakäymistä ei muiden kanssa nykyisin ole ollut kuin Marleenan kanssa.

Niin paljon hyviä hetkiä, iloa ja surua.
Ystävyyteen mahtuvat, nauru ja kyyneleet.

 Ystävät ovat kuin lyhtyjä tiellä -
eivät suinkaan lyhennä matkaa,
mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea!