Newfoundlandilaisia

Parit lapaset olen tikuttanut loppuviikon aikana. Olen siis ollut taas ahkera! ;DD Niin tai näin,

mutta näitä oli niin mukava tehdä, että enpä meinannut malttaa käsistäni laskea koko aikana. Näihin päätyi se ostamani Puro-lanka, josta suunnittelin tekeväni huovutettuja lapasia. Mutta kun tutkailin toisten kokemuksia Puron huovuttamisesta ja sain tietää, että on ainakin joillakin se on huopunut samanlaiseksi kovaksi kuin Huopanen, niin minun oli helppo muuttaa suunnitelmaani. Eihän siitä ole montakaan päivää, kun päätin, etten enää Huopasta huovuta. Ja nyt lasken Puronkin samaan kastiin, lienenkö sitten ennakkoluuloinen.

Tällaisia ihanuuksia tein. Malli kolahti minuun jo vuosi sitten, kun Sanna esitteli tekemänsä lapaset. Siitä asti nämä ovat olleet tehtävien listallani. Alemmissa kuvissa värit ovat lähenpänä oikeaa kuin tässä ensimmäisessä.

Malli Newfoundland Mitts
Lanka Novitan Puro väri Ruska ja 7veljestä tummanharmaa, joita kului yhteensä 65 g

Koko pieneen naisen tai teinin käteen (kämmenosan korkeus 5 kuviokertaa)

Puikot 3.5 mm

Silmukoita Resorissa 36, kämmenosassa 42 ja peukalossa 17

Ja tässä toiseksi valmistuneet hiukan isommat lapaset. Näissä silmukoita resorissa 40, kämmenosassa 48 ja peukalossa 18. Korkeutta kämmenosassa 5 1/2 kuvioa. Lankaa kului yhteensä 75 g.

Purosta aloitin kaksi kerää, joissa värit näyttivät olevan lähellä toisiaan. Siis toisesta kerästä ekaan lapaseen ja toisesta sitten seuraavaan. Ja aika mukavasti lapasten värit asettuivat. Tarkoituskaan ei ollut saada aivan symmetrisiä värejä näihin. Toisen parin lapasiin sitten vain jatkoin Puroa siitä, mihin ensimmäisissä oli jäänyt. En siis ollenkaan pätkinyt lankaa enkä muutenkaan pyrkinyt säätämään värejä. Ja niissä kahdessa kerässä on lankaa vielä n. 40 g, joten kenties tikuttelen vielä kolmannetkin newfoundlanilaiset lapaset.

Malli on minusta kaunis ja siihen sopivat Puron tyyppiset langat hyvin. Tykkään mallista entistä enemmän nyt tehtyäni itse nämä. Neulos vetää hieman kasaan nostettujen silmukoiden takia ja se tekee lapasista paksummat ja ainakin lämpimämmän tuntuiset kuin tavalliset yksinkertaiset lapaset. Tämä malli ei ole mielestäni varsinainen kirjoneulelapanen, kun molemmilla väreillä kudotaan vuorokerroksin (siis 5 ja 2 kerrosta).

Mainittakoon lopuksi vielä, että seurasin paljonko kuluu aikaa yhden lapasen tekemiseen ja sitä kului langanpäättelyineen n. kolme tuntia. Siis neljä lapasta ja 12 tuntia. Ja nyt vielä vien nämä näytille Lapaskuuhun. Vielä viho viimeiseksi moitin Bloggeria, joka ei oikein suostunut yhteistyöhön minun kanssani tänään, mokomakin. Pääsi minulta tämän kanssa ruma sanakin, mitä ei yleensä tapahdu. Mutta olkoon nyt näin!

Paju odottaa talvea

Talventuntua on ilmassa. Taivas ohuessa pilvessä, joka ilokseni päästi päivällä auringonkin pilkistelemään rakosistaan. Nyt jo alkaa hämärtyä. Mittarissa -4 ja...

...pihallamme näyttää tältä. Taas mieleeni tulee toive oikeasta talvesta, jospa se nyt alkaisi. Talven varalta täällä pyörii lapastehdas, mutta vielä ei ole esiteltävää. Ehkä huomenna, tai... Niin innoissani olen uutta mallia tikuttanut, etten ole juuri malttanut poiketa edes blogikierroksella. Joissakin harvoissa vain pyörähtänyt.

Sen verran netissä surffailin, että satuin törmäämään Puuhoroskooppiin. Ja vaikka en horoskooppeihin uskokaan, niin aina sellainen pitää lukea, kun kohdalle sattuu. Ja nyt sattui!

Sivun alkusanat: "Oletko huoliteltu vaahtera vai onnea etsivä sypressi? Yli kaksi tuhatta vuotta vanhaan perinteeseen nojautuva druidien puuhoroskooppi koostuu 22 erilaisesta luonteesta syntymäaikojen mukaan. Druidit olivat kelttien pappeja ja tietäjiä vanhassa Galliassa ja Britanniassa."

Minä olen...

Paju (1.3.-10.3 ja 3.9-12.9) Viehättävässä ja tunteellisessa pajussa on jotain salaperäistä. Hänen mielensä on täynnä tiedostamattomia toiveita. Paju rakastaa auringon lämpöä ja oleskelee mielellään veden äärellä. Hän reagoi herkästi kaikilla aisteillaan ja osaa nauttia hetkestä. Hän on toimelias, mutta ei komenteleva. Pajussa on ripaus runoilijaa. Kumppanina hän on melko vaikea, sillä hän sopeutuu hitaasti eikä pidä kompromisseista. Avuttomuus on osittain taktiikkaa, hän osaa esittää heikkoa niin huvikseen kuin hyödykseen. Yleensä hän pystyy suojaamaan elämänsä hyvin. Romanttinen paju ei arvosta arkea vaan nautintoja, joihin hän suhtautuu runollisesti. Hänen ajattelutapansa auttaa häntä arvaamaan muiden tunteita ja ajatuksia, ja siksi hän on usein hyvä psykologi. Pajun elämä voisi virrata rauhallisesti, ellei hän etsisi sydänsuruja.(Kuuluisia pajuja: Elisabeth I, Maurice Chevalier ja Karita Mattila.)

... ja täytyy kyllä myöntää, että ihmeteltävän paljon tunnistan tuosta tekstistä omia piirteitäni. Muutakin kuin tuo, että rakastan auringon lämpöä. Kyllä ne druidit siis tiesivät ainakin meikätytön jo silloin kaksituhatta vuotta sitten. ;DD

Hyvää viikonloppua kaikille! On se vain kumma, että yhtenään on viikonloppu. Ei sitä muuten huomaisikaan, mutta aina saa olla toivottelemassa täällä hyviä viinkonloppuja. ;)

Hirvet liikkeellä

Lapaskuun merkeissä täällä eletään edelleen ja lapasia on tikutellaan. Nyt taas oli vuoro tuplalapasilla. Kun on hyvään alkuun päästy, niin ei kannata vaihtaa mallia.

Kuvion sentään vaihdoin hirviksi. Alunperin minulla oli tarkoitus tehdä lintulapaset, mutta en löytänyt sopivaa pientä linnunmallia valmiina kaaviona. Itse piirsin sitten, mutta ei siitä kudottuna tullutkaan sellainen kuin olin mielessäni nähnyt. Siis meni purkuun ja uutta kuvioa hakemaan. Tämä hirvikuvio on seikkaillut kirjoneulekautenani paljonkin kutomissani sukissa ja nyt pääsi siis lapasiin. En muista mistä kaavion olen napannut, ehkä jostakin lehdestä.

Jos jollakin on vinkata mukava pienehkö lintukuvio (n. 15 s leveä), niin otan mielelläni tiedon vastaan.

Peukaloihinn vaihdoin lankojen värit toisin päin. Nyt tein vaihteeksi peukalotkin onteloneuleena ja onnistui ihan kohtuu hyvin. Molemmin puolin kyllä jäi vähän kursittavaa peukalon tyviin, mutta jätin aloituslangan sen verran pitkäksi, että sillä kursin reikiä pienemmiksi. Yleensähän olen tehnyt peukaloiden kerrokset erillään käyttäen paksumpia puikkoja.

Ja käännettynä lapaset ovat tämän näköiset. Ehkä tykkään itse enemmän tästä puolesta.

Malli on oma, nyt koko n. 5-6 vuotiaan ehkä.

Lanka Novitan Nallea punaista ja ruskeaa yhteensä 60 g
Puikot 2.5 mm, joilla silmukoita resorissa 40 ja kämmenosassa 32, peukaloissa 15 s

Tänään on täällä muuten satanut hiljalleen lunta. Ei paljon, mutta mukavasti valkoista näkyy. Kuvista voinee päätellä lumimäärän. Asteen pari on mittari pakkasen puolella.

Ja vielä pitää mainita, että nyt minäkin sain ostettua sitä paljon puhuttua -hyvää ja pahaa- Puroa. Kolme kerää kokeeksi otin väriä Ruska. Aion kokeilla huovutettuja lapasia. Tähän saakka olen aina täällä blogien kuvissa ihaillut sen värejä, mutta kun olen kaupoissa lankaa hiplannut, niin joku siinä on pannut vastaan niin paljon, että ei ole ennen päässyt mukaani. Mutta päivä pari sitten jotain kuvaa katsellessani päätin, että ostan tuntui miltä tuntui lankahyllyllä. Ja se päätös piti! Muutaman päivän kuluttua näette tai kuulette täällä, ystävystyinkö minä Puron kanssa.

Tuplia lisää

Ensinnäkin haluan kiittää kaikista kommenteista, joita on viime aikoina tullut ilahduttavan runsaasti! Joka ikinen niistä tuottaa minulle iloa ja hyvää mieltä. Ne tekevät tästä bloggaamisesta huippujutun!

Tänäänkin olen jatkanut Lapaskuun tuotantoa ja siinä samalla pohtinut edellisen postauksen saamia kommentteja. Monet teistä kommentoijista luokitteli minut ahkeraksi valmistuneiden käsitöideni perusteella. Minä olin ensin aivan "takajaloillani" ajatuksesta, että olisin ahkera, kun en itse itseäni pidä sellaisena. Mutta sitten ymmärsin, että kommentoijat näkevät vain minun käsityöahkeruuteni ja itse ajattelen kokonaisahkeruutta, jos voi käyttää tällaisia termejä. Käsityöahkeruus on siis vain pieni osa kokonaishkeruudesta ja sillä saralla myönnän olevani aika ahkera. Kaiken muun ahkerointi onkin sitten jo aivan eri luokkaa eikä siitä puhuta nyt tämän enempää. Mutta käsitöiden kanssa askaroin mielelläni ja kun minulla eläkeläisenä on sangen mukavasti aikaa, vieläpä vapaasti itseni käytettävissä. Niinpä minä istun ja kudon, olen siis sillä saralla ahkera. Ja nyt pannaan piste tälle ahkeruuskeskustelulle, en aio enää palata aiheeseen.

Lapasia siis on tikuteltu tänäänkin. Yhdet sain valmiiksi ja seuraavat aloitin saman tien. Ne aloitetut kyllä ovat nyt tauolla, kun suunnittelemani kuvio ei muodostunutkaan neuleessa sellaiseksi kuin sieluni silmin sen olin nähnyt. Pidetäänpä siis hetki tuumaustaukoa.

Malli oma tuplat, joita voi sanoa kääntölapasiksikin, koko toivottavasti n. 9-10v (mahtuu omaan käteeni, mutta on hiukan nafti)
Lanka Nallea farkunsinisenä ja vaalean harmaana, menekki 80 g

Puikot 2.5 mm, peukaloissa 3.5 mm

Silmukoita varressa 12 s/p, kämmenosassa 10s/p,

Mallin kehittely jatkuu. Onteloneulehan tekee työstä leveämmän kuin yksinkertainen neulos samalla silmukkamäärällä. Niinpä lapasistani on tullut aika leveitä. Kaventaakseni lapasosaa vähensin 2 s/p varren jälkeen tehtävällä oikealla kerroksella. Näin sain lapasista mielestäni sopivat leveydeltään.


Molempien puolten julkisivut




Ei muuten tarvitse asua ison metsän keskellä eikä kaukana asutuskeskuksesta, kun voi seurata monenlaisten eläinten elämää. Monesti olen täällä jotain kirjoitellutkin ja kuviakin julkaissut ja nyt taas on kerrottavaa. Pientä luontonäytelmää nimittäin saimme tänäänkin seurata keittiömme ikkunasta.

Joogaako kurre vai mitä se tekee tuossa? Oravat käyvät tuossa meidän takapihan lintulaudalla syömässä auringonkukansiemeniä. Saavat ne käydä, emme hätistele niitä pois. Viemme siemeniä niin paljon, että riittää linnuille ja oraville. Tämä oravakin söi ensin siemeniä ja sitten se tarrautui tuohon puun kylkeen, asetteli hännänkin vielä kiepille alleen ikään kuin tuoliksi. Tuossa asennossa se oli liikkumatta varmaan 10-15 minuuttia. Sitten siirtyi nököttämään lintulaudan katolle ja oli siinä taas ihan liikkumatta muutamia minuutteja. Silmät auki koko ajan, mutta edes pää ei liikkunut. Sitten se ikään kuin havahtui ja jatkoi syömistään ihan tavalliseen oravan tapaansa. Tietääkö joku, miten oravat nukkuvat? Nukkuvatko ne kenties näin? Sillä nukkumiseksi tuo minusta sopisi, muuta järkevää selitystä en keksi. Pitänee lähettää kysymys Luontoiltaan, jos kovin rupeaa askarruttamaan mieltä.

Koko viikon työt

Vanha sanontahan on, että laiska töitänsä luettelee. Ja sehän pitää paikkansa eikö niin. ;DD Nyt kuitenkin aion luetella tässä kaikki viikon aikana valmistuneet käsityöni pääsenpä/joudunpa tällä sitten laiskojen kirjoihin tai en. Näillä sanoillani en muuten sitten ollenkaan halua kalastella kehuja ahkeruudesta. Ai niin, pari salaista juttua jätän nyt paljastamatta. Niihin palataan myöhemmin.

Lapaskuuta suunnitellessa päätin käyttää sen aikana kaikki varastossani olevat hahtuvalangat pois ja niistä siis nyt tikuttelin. Niinpä lapasia minun tämänkertaiset tekeleeni pääasiassa ovat. Nämä ovat olleet jo muutaman päivän valmiina muuten, mutta mahdolliset kirjailut puuttuivat. Ja puuttuvat edelleenkin. En osannut päättää, millaisia ja minkävärisiä teen, kun en vielä tiedä, kenelle nämä päätyvät.

Malli Vanutetut lapaset Tellun blogista, ohjeen mukaan tikuttelin

Lanka hahtuvaa kiekolta, jonka alkuperää en muista, varastoistani löytyi nimettömässä muovipussissa, kului 80 g

Koko naisen

Puikot 6 mm

Nämä Tellun ohjeella tehdyt lapaset ovat minun mielestäni hyvän malliset, tykkään mallista kovasti. Useammat lapaset olen tällä ohjeella tehnyt.

Lankaa oli vielä jäljellä mutta ei riittävästi toisiin lapasiin. Siispä samaa ohjetta noudattaen tein hieman pienemmät lapaset, joihin tein varsiosaan muutamia raitoja vielä vanhemmasta hahtuvalangasta. Langanmenekki näihin 60 g.

Vieläkin oli hahtuvaa jäljellä. Hetken pähkäiltyäni päätin tehdä patalapun. Niinpä virkkasin lopun langan isoksi kiekoksi paksulla koukulla, numeroa en painanut mieleeni. Hahtuvaa meni 25 g. Tässä patalappu roikkuu kovin yksinäisenä koukussaan, mutta voin luvata sille kaltaistaan seuraa jo lähiaikoina. Löysin nimittäin vieläkin hahtuvaa eilisessä lankavaraston inventoinnissa. Onneksi vain vähän! ;DD

Seuraavat lapaset samaa ohjetta mukaellen valmistui kahdesta eri sinisestä Huopanen-kerästä. Langanmnekki 85 g. Koko lapsen n. 6-v arviolta. Ovat mielestäni nätit, mutta ei niin mukavan tuntuiset käteen kuin hahtuvalangasta tehdyt. Huopasesta kun tulee niin kovat huovutettuina.

Eilen arvuuttelin keskeneräistä neulettani, mikä siitä oli tulossa. Monet kommentoijat olivatkin arvanneet aivan oikein, että Baktushan siinä oli tulossa. Tämäkin lanka "löytyi" lankavarastostani unohdettuna. Siellä se on lojunut hiljaisena mitään pyytämättä ja miksikään haluamatta puolitoista vuotta. Veljentytär oli ostanut kirppikseltä minulla lankapussin, jossa nämä pari kerää siis saapuivat Lankapirttiin. Mutta nytpä tällä oli vaatimus päästä Baktukseksi. Ja mitäpä minä selvää langan tahtoa vastustamaan ja kun ei mitään ollut puikoilla, niin tuumasta toimeen.

Malli Baktus koko 150 x 35 cm

Lanka Novitan Hippy (80% akryyli, 20% villa), jota kului lähes 200 g

Puikkona 7 mm pyöröpuikko. Olisi voinut olla paksumpikin, mutta tämä on minun paksuin pyörö

Paljonhan Baktuksia on näkynyt eri blogeissa, kauniitakin. Mutta minua se malli ei ole erityisesti puhutellut enkä ole ajatellut sitä tekeväni. Siksi olinkin hämmästynyt, kun löysin itseni kutomassa Baktusta. Aivotonta tekemistä, kunhan vain muisti leventää/kaventaa. Jemmavarastooni menee odottamaan löytäjäänsä.

Lapaset muuten menevät tietenkin Lapaskuuhun!

Jokohan talvi saapuu

Talviselta alkaa näyttää taas täälläkin. Jo pariin otteeseenhan meillä on ollut tänä syksynä maa valkoisena, mutta lumi on aina aulanut pois. Yöllä jo oli tullut ohut kerros ja nyt taas satelee hiljalleen. Sellaisia ihania keveitä ja leijailevia hiutaleita.

Jokohan tämä on nyt se pysyvä lumi.

Leivinuuniin tein tulen ja tuossa sen rätinää olen kuunnellut istuessani ja kutoessani. Radionkin suljin kuullakseni tulen huminankin uunista.

Tällainen mytty on minulla puikoilla. Kuka arvaa, mitä tästä mahtaa olla tulossa! Lanka hyppäsi puikoille aivan pyytämättä ja odottamatta, kun eilen inventoin ja järjestelin lankavarastoani.

Tällaisissa tunnelmissa täällä Lankapirtissä tänään. Kaikille toivottelen hyvää viikonloppua ja isille hyvää isäinpäivää! Olkaa tytöt kaikille isille kilttejä!

Jotain loistavaa

Hiljaiseloa tuntuvat elävän minun käsityöni nyt. Oikein tahmealta tuntuu oikeastaan kaikki muukin, mikään ei nyt huvita. Susu arveli hänellä kenties olevan Sukkasadon jälkeisen kankkusen ja minäkin taidan kallistua siihen suuntaan. No toisaalta voi osansa olla myös lievillä flunssaoireilla, joita on ollut parina päivänä. Jotain pientä ja loistavaa sentään olen saanut valmiiksi asti.

Tässä ne nyt loistelevat...

... ja tässä lepäävät päivänvalossa pöydällä. Oulun kädentaitomessuilta ostamastani heijastinlangasta nämä virkkasin. Kahdeksan pikkuvyyhtiä ostin ja kaikki lanka meni näihin kolmeen killuttimeen. Mallin kaivelin ihan omasta päästäni, vain jonkunlaisia pyörylöitä tein. Idean virkattuun heijastimeen sain tyttären viime jouluna saamasta joulukortista, johon kortinantaja oli virkannut heijastimen. Jossakin blogissa näin aivan hiljattain myös tällaisia ja taisinpa jättää sinne kommenttiakin, mutta enpä nyt muista, kenen blogissa. Hihkaisepas, jos tunnistat itsesi ja haluat, niin voin lisätä linkin tänne.

Liikenteessä näiden heijastavuutta ei ole vielä kokeiltu, mutta sisällä heijastavat kyllä ihan mukavasti. Jos ei ainoaksi heijastimeksi riitäkään, niin onpa ainakin lisänä. Näiden reunat ovat pehmeät ja muutenkin heijastin on myötäävä. Minä olen aina vähän karsastanut niitä kovareunaisia, roikkuvia heijastimia. Näistä yksi menee lahjaksi ja muut taitavat jäädä omaan käyttöön.