Ennen sanottiin "on joutilaalla jos jotain", kun joku teki aivan tarpeetonta työtä. Sanonta muistui mieleeni viikonlopun aikana, kun tein aivan tarpeettomia käsitöitä. Mutta mukava niitä oli tehdä ja saatanpa jossain vaiheessa tehdä niitä lisääkin. Kirjastossa satuin törmäämään Nicki Trenchin kirjaan Supersöpöt maskotit ja sehän lähti mukaani. Siinä on yli 35 virkkausohjetta erilaisille maskoteille, joista monet houkttelevat minua tarttumaan jatkossakin virkkuukoukkuuni.
Ensin tein lumiukon kirjan ohjeen mukaan ja sitä tehdessä alkoi tietenkin kehittyä oma muunnokseni siihen ohjeeseen, joten saman tien valmistui toinenkin lumiukko. Tuo hattupäinen ukko valmistui ensin.
Nämä minun ukot eivät saaneet nenää eivätkä suuta ja silmiksikin vain solmupistot kuten nappeinakin on. Mutta eivät ne minun mielestä välttämättä kaipaakaan muuta.
Seuraavaksi alkoi ilmaantua tänne hiiriä. Ensin tuli yksi valkoinen, joka sai pian seurakseen vähän räväkämmän värisen hiirulaisen.
Nämäkään eivät saaneet kaikkia mallin mukaisia osia, kun en keksinyt sopivaa materiaali kuonon päähän ja viiksiin. Ja näyttävät minusta aivan hiiriltä ilman niitäkin.
Langaksi valikoitui luontevasti Kotiväki-lanka, kun sitä oli käden ulottuvilla lankakorissani. Enkeleitähän tein joulukuussa tuosta valkoisesta ja punaisesta tein kukkia ja sytomyssyn. Eivät olleet vielä löytäneet tietään lankalaatikoihini toiseen huoneeseen. Ja kaulahuivit ja myssyn tein Puolukka-Marjaretkestä, jota oli jäänyt pieni nyssäkkä junasukkien teosta. Dacron-vanulla täytin. Lopullista kotia ei näille ole vielä päätetty, joten majailevat ainakin jonkin aikaa meillä. Ehkä muuttavat jonkun lapsen luo.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille lukijoilleni!
Ihania pieniä maskotteja. Noihin saa kyllä mukavasti jämälangat käytettyä ja ovat vieläpä kivan näköisiä =)
VastaaPoistaSöpöjä! Nuo hiirulaisetkin ovat ihan liikuttavia.
VastaaPoistaIhanan suloisia! Kivoja ylläreitä lapsille.
VastaaPoista-Ritva-
Kylläpä ovat veikeitä, sekä ukot että hiirulaist! :)
VastaaPoistaHiirulaisethan olisivat mainio lahja myös mahdollisille kissakavereulle ;D.
Söpöjä :)
VastaaPoistaMie tein yhteen väliin amigurumeja ja muitakin pehmoleluja, mutta taisi se innostus mennä ohi, kun en ole pitkään aikaan tehnyt...tai ehkä mulla on vaan liikaa kaikkea muuta tekemistä.
Ovatpa tosiaankin söpöjä .:))))cur
VastaaPoistaMeillä töissä nuorilla on meneillään pikkumaskotti vaihe. Amigurumeja tehdään oikein kurssimuodossa ensikuussa.
VastaaPoistaIhastuttavia nuo sinun maskottisi.
Oijoi miten ihania molemmat, sekä lumiukot että hiiret ja ehdottomasti solmupistot ovat parempia kuin napit!
VastaaPoistaTavallaan en ole ollut kovin ihastunut neulottuihin/virkattuihin hahmoihin, mutta näissä on sitä jotain.
Noitahan on kiva antaa lahjaksi, ihan aikuisillekin!
Ovatpa söpöjä! Tuollaisia olisi mukava tehdä, mutta jostain syystä pienet virkkaukset tuppaavat minulla mennä poskelleen.
VastaaPoistaPirjo: Se jämälankojen hävitys tuleekin tässä mukavana lisäansiona. :)
VastaaPoistaMarle: Niin minustakin! :)
Ritva: Pääsee isotäti keräämään bointseja, kun vie noita tuliaisiksi! :)
Maikki: Niinpä olisikin kissoille mukava tuliainen! :)
Tess: Niinhän se on, että innostuksia tulee ja menee! Ja hyvä niin. :)
Seijasisko: Kiitos! :)
Tiitsa: Voi kun sinne olisi lyhyempi matka, niin tulisin kursille! :)
Eila: Tiedätkö, en minäkään ole ennen oikeastaan tykännyt tällaisista, mutta nyt kai hurahdin, kun noita vain mielessä pyörii! ;DD
Voi miten suloisia lumiukkoja ja hiirulaisia! Nuo ovat mukavia välikäsitöitä kun tulevat nopsasti valmiiksi. Minäkin olen noita maskotteja muutamia väkertänyt. Kaikki ovat juosseet maailmalle.
VastaaPoistaMarjut: Kokeile toki, jos nämä vaikka ei meniskään pieleen. :) Eikä ole ainakaan iso työ.
VastaaPoistaSirimi: Minä en ole ennen tainnut tehdä tällaisia, mutta nyt olen oikein innostunut! ;D
VastaaPoistaAivan ihania! Minun varmaan pitää huomenna hakea tuo kirja kirjastosta, pakko saada hedelmä vadille muutamia hiiriä mandariinien ja omppujen sekaan!
VastaaPoistaVoi sinäkin olet tehnyt noita. Minä olen katsellut ja miettinyt että tekiskö. Siinä voi olla tuo hurahtamisen vaara.
VastaaPoistaIhania lumiukkoja ja hiiriä. Tuommoinen hiiri olisi taatusti meidän kissankin mieleen =) Ps. sinulle on tunnustus blogissani
VastaaPoistaIhania!
VastaaPoistaKivoja pikkutöitä! :)
VastaaPoistaNo on kyllä supersöpöjä!
VastaaPoistaOi, miten kivoja ja hellyttäviä pieniä maskotteja!
VastaaPoistaPitäisiköhän täälläkin hurahtaa ja noita pineiä langakerien loppuja löytyy...
- No, voihan hitsin hitsi!!!!
VastaaPoistaSinäkö osaat tuollaisiakin tehdä.
Olispa meidän lapset kyllä mummustaan ylpeitä, jos minäkin osaisin, mutta nyt saavat olla ylpeitä sinusta, niin minäkin.
-taina-
Ihania virkkuuksia! Hiiret on erityisen mieleenjääviä! Ei ole helppoa saada pienistä virkkuuksia noin nättejä.
VastaaPoistaArvaas miten mun kukkavirkkuulle kävi, siihen uuteen huiviin tein ja kuvittelin pistäneeni pesuun huopumaan muiden kukkien kanssa, vaan eipä näy enää missään..
Kati: Siinähän niiden hiirulaisten hyvä nakertaa! ;)
VastaaPoistaLeena: Panehan vain virkkuukoukku töihin sielläkin! Vaikka siinä onkin se hurahtamisen vaara, mutta ihana sellainen! ;D
Aava: Kiitos tunnustuksesta! :) Lähipäivinä tuon sen esille täällä.
Tintin: Minustakin ovat ihania! :)
MariJ: Niin ovat! :)
Helena: Joo söpöjä ovat! :)
Iso gnu: Näihin saa mukavasti muutamia nöttösiä kulutettua ja sinullahan on sopivia pikkukäsiäkin näillä leikkimään! :)
Taina: Kyllä sekin mummu osaa tämmöisiä tehdä, ei nämä vaikeita ole. Saisit sitten olla itsestäsikin ylpeä! :)
Mammutti: Sinullahan olisi kotona ihan selvästi hiiren tarvitsijoita, eikö! ;)
Voi ihme ja kumma, kun kukka hävisi pesukoneessa. Se konekohan sen nielaisi. :o
No, jopas on pieniä söpösiä!
VastaaPoistaTuosta lumiukko mallistahan vois kehitellä ens jouluksi tonttujakin. Mietin nimittäin tonttujen tekoa kun enkeleitä väsäilin joulun aikaan!
Mukavaa viikkoa teille kaikille! :-D
Marleena: Niin voisi ja Hello Kittyjäkin! Ja sellainen onkin jo tulossa! ;D
VastaaPoistaSuloisia lumiukkoja ja valloittavat hiiret! Välillä onkin kiva tehdä jotain pikaisesti valmistuvaa....
VastaaPoistaIhania pieniä hiiriä ja on nuo lumiukotkin söpöjä :)Blogissani on sinulle tunnustus, käy hakemassa ;)
VastaaPoistaHeleena: Niin ja tällaista pientä ja sievää eikä niin tarpeellista! ;D
VastaaPoistaKisa: Kiitos, kiitos! :)
Suloisia pieniä maskotteja!
VastaaPoistaSiskohanne: Kiitos! :)
VastaaPoistaVoi miten hauskoja! Vai joutilas - noissahan se vasta työtä ja närpäämistä onkin! Tassukin ihailee hiiriä tässä koneen vierellä:-)
VastaaPoistaSusu: Joo näissä on näpräämistä kyllä, mutta niin mukavaa ja koukuttavaa! Unissanikin teen näitä! ;DD Tassu varmaan antaisi näille kyytiä.
VastaaPoistaOnpas söpönen lumiukko/-akka pari. Hyvät juuri noin kuin olet tehnytkin.
VastaaPoistaMammaMyy: Kiitos! Kiva kuullasinun olevan samaa mieltä, että tuollaisenaan ovat hyvät. :)
VastaaPoista