Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

9.9.2012

Revontuli-huivi

  
Kaunis syksyinen päivä, aurinko paistaa melkein pilvettömältä taivaalta.  Mutta viileää on, mittari näyttää nyt sentään +11, mutta puoleen päivään asti jökötti +2. asteessa. Lämmitettiin leivinuunia ensimmäisen kerran tälle syksylle.

 
 Pihlajanmarjoja  ja puolukoita tulee runsaasti. Paikoin on pihlajien oksat taipuneet melkein maahan asti marjojejn painosta, naapurissa on yksi oksa jopa katkennutkin.  

Se on sitten ensi talvena joko runsaasti lunta tai ei sitten juuri ollenkaan, mikäli vanhan kansan sanonnat pitävät paikkansa. Olen nimittäin kuullut kaksi toisistaan poikkeavaa sanontaa: 
1."Kahta taakka ei pihlaja kanna"  Siis jos on paljon marjoja, niin ei sitten lumitaakkaa
2. "Jos on pihlajassa paljon marjoja, on talvella paljon lunta"

Kumpaa toivottais!  


Mennäänpä jo pääasiaan eli käsitöihin.


 Siinä pari päivää sitten valmistunut Revontuli-huivi roikkuu halkojen päissä. Vanha tuttu huivimalli pääsi siis taas puikoille


 Malli Revontuli-huivi, ohje täältä Ullasta
Koko 165 x 76 cm
Lanka Viron villaa, jonka menekki oli 150 g
Puikot 5 mm:n pyörö, pituus 80 cm


Tämä taitaa olla kahdeksas tekemäni Revontuli-huivi.  Pitäisi joskus laskea tarkoin, montako olen niitä tehnyt. Eihän sillä ole merkitystä muuten, mutta olisi ihan kiva tietää. Mutta kiva näitä on tikutella varsinkin tällaisesta raitalangasta. Saa seurata miten raidat sattuvat kuvioon.

Tässä huivissa säädin raidoittumista vasta aivan lopuksi, kun halusin mieluummin tumman päättelykerroksen kuin vaalean turkoosin.  


 Päättelyn tein virkkaamalla (*huivin 2s yhteen piilosilmukalla, 4 kjs*). Minusta tällainen on Revontuli-huiviin oikein sopiva päättely. Eikä kiristä.

Huomasikohan muuten kukaan, että olen tehnyt lisäykset kallistumaan väärään suuntaan!  Jotenkin niin tohkeissani aloin hommaan, etten ajatellut ollenkaan, mitä tein. Tuttua ohjettahan olin tekemässä, kyllä minä tämän osaan lukemattakin. Ja kun mokani huomasin, olin jo niin pitkällä, etten alkanut purkamaan sen takia. Huiviltahan tämä näyttää näinkin.


 Mannekiinini esitteli myös sukat, jotka eivät ole minun tekemät, joten niistä ei sen enempää. Mutta komeat ovat. Sekä sukat että huivi menevät lahjoiksi, mutta ei samalle ihmiselle.



 Tähän asti olen tehnyt kaikki huivit tyytyväisenä tavallisella pyöröpuikolla, yleensä Addin sellaisella, joita tykkään käyttää.  Nyt ensimmäisen kerran kaipasin ohuempikärkistä puikkoa vaikka tämä malli ei kovin pitsinen olekaan. Päätinkin, että seuraavalla kerralla lankakaupassa käydessä ostan pitsipyöröjä. On nimittäin tarkoitus tehdä tässä syksyn mittaan lisääkin huiveja.


32 kommenttia:

  1. Kaunis Revontuli!! ja en olisi noita kallistuksia huomannut , jos et olisi maininnut.

    Tuo lumen määrälle ei enää ehkä niin suurta väliä kun ei tarvi enää juurikaan lumitöitä tehdä ja miehenkään ei tartte mennä katolle taiteilemaan kun talkkari hoitaa hommat. Muistan etenkin lumisina talvina kun ei lopputalvesta tiennyt minin niitä lumia lykkäisi. Pysyvä lumi saisi tosin tulla mielummin jo marraskuussa ..se tuo valoa pimeäään vuodenaikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seijasisko, meillä on onneksi mukavasti tilaa, mihin lumet kolata. Ei ole vielä ollut pulaa tilasta. :)

      Poista
  2. Todella ihana huivi, oikein revontulen väreissä :)

    VastaaPoista
  3. Voi ihanuus tuota kaunista revontulen leimu huivia. Kyllä on kaunis!

    VastaaPoista
  4. Kaunis huivi, kertakaikkisen ihanat värit!

    VastaaPoista
  5. Mielettömän upea väri! Minäkin neuloin revontulen. Se oli mun numero 12.
    Kiitti siitä ittelleennauramiskommentista. Välillä tuntui et se taito oli vähän kadoksissa mut alkaa taas löytymään:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susu, voi sinä olet neljä huivi edellä minua! ;D
      Hyvä kuulla, että itsellenauramisen taitosi ei ollut kokonaan hukassa. :)

      Poista
  6. Wau, mikä revontulen ilotulitus!
    Kyllä on kaunis!
    Oon muuten yrittänyt soittaa sulle tänään pariin otteeseen, mutta menee vastaajaan! Siksi tulin tänne kurkkaamaan, selviääkö, ootteko kotona. Näytte olevan! Soitellaan vaikka huomenissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marleena, on se hyvä, että muitakin yhteydenpitovälineitä kuin äänettömänä oleva puhelin! ;DD

      Poista
  7. Ihanan pirtasakka huivi.
    Jos en väärin muista, olen tehnyt samalla ohjeella ainakin 22 huivia tai sitten 25.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TeSa, minä muistinkin tätä tehdessäni, että sinä olet tehnyt näitä nii-iin paljon! Vaikka en kyllä tarkkaa lukua muistanut. ;)

      Poista
  8. Kaunis revontuli!
    Revontuli on huivien kestosuosikki, eikä ihme. Hauska sattuma, et just kävin Susun blogissa ja revontuli oli sielläkin blogattu just.
    Aurinkoista syysviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mammutti, pitääpä kipaista pikaisesti katsomaan sitä Susunkin huivia, en ole vielä nähnyt.
      Aurinkoisena alkoi täällä viikko, toivottavasti sielläkin. :)

      Poista
  9. Upea huivi! :)

    Minä olen ajatellut aina tuon sanonnan, että pihlaja ei kahta taakkaa kanna, niin päin, että jos edellisenä talvena on paljon lunta, niin seuraavana syksynä pihlaja ei jaksa enää toista taakkaa kantaa. Viime talvenahan oli aika vähän lunta, ja nyt on tosi paljon pihlajanmarjoja. Toissatalvena oli lunta aivan valtavasti, eikä ollut pihlajanmarjoja juuri ollenkaan. Jotenkin loogisempaa minusta niin päin, että se edellistalven lumimäärä vaikuttaa pihlajan "voimiin" kuin niin päin, että edellisen syksyn marja vaikuttaisivat millään tavalla tulevan talven lumentuloon. Ja minä kun tykkään pihlajasta, niin seurailen sitä kyllä ympäri vuoden, ja yleensä on ollut aina noin päin, mitä juuri kerroin.

    Omasta puolestani tykkään kyllä runsaslumisesta talvesta, mutta jos se verottaa pihlajanmarjojen määrää, niin mieluummin sitten otan tuon punaisen väriloiston syksyllä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MariJ, sanonnan voisi tosiaan ajatella noinkin päin. Ja tuntuu muuten loogisemmalta niin. Minäkin muuten tykkään pihlajista. :) Hyvilläni olen seurannut pihallamme olevien pihlajien kasvua, kun ne olivat aika pieniä meidän tähän muuttaessa ja nyt ovat jo noin isoja kuin kuvassa näkyy.

      Poista
  10. Komean värinen huivi!

    No jaa, vanhankansan sanonnat osuvat joskus kohdalleen ja aika usein ei. Käyttää sitä, joka sopii tilanteeseen parhaiten ;D Kasvien kannaltahan on parempi, että sitä lunta tulee jonkin verran. Suojaa kasvustoa. Mie tosin tykkään talvesta ja lumesta, joten sikälikin sitä saa tulla...ei ihan sellaista määrää kuitenkaan, että siihen jo hukkuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tess, niinpä se on, osuvatkohdalleen, jos ovat osuakseen. Minustakin lumi kuuluu talveen ja tykkään siitä, vaikka kesä on minulle mieluisin vuodenaika.

      Poista
  11. Ihana huivi! Niin sointuvat kirkkaat värit. Sukat on myös kauniit.
    Syksy on minusta idearikasta aikaa neulojalle. Metsässä on kiva samoilla ja ladata akkuja.
    Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!
    -Ritva-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ritva, syksyn värit ovat värikylläisyydessään upeita ja elämää rikastuttavia ja niistä saa tosiaan monia idoita käsitöihin.
      Hyvää viikkoa sinullekin!

      Poista
  12. Pirteä revontuli! Syksy on ilmeisesti revontuliaikaa, koska tämä oli toinen blogi vähän ajan sisään, jossa oli revontuli esittelyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjut, Revontuli taitaa olla kestosuosikki. Tätä kutoessani mietin, paljonkohan näitä on kaikkiaan jo tehty. :)

      Poista
  13. en ole päässyt vastailemaan pitkiin aikoihin yhteenkään blogiin ?? tätä olen ihaillut jo muuallakin;) aivan ihana revontuli!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jansku, eikös se ole niin, että parempi myöhään kuin ei ollenkaan! ;)

      Poista
  14. Kyllä vanha kansa tietää!

    Hieno huivi - miulla on ihan samanlainen, samasta langasta neulottu ja paljon pidetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivikki, Revontuli on kyllä mainio huivi. :)

      Poista
  15. Siis niin ihana! Minä haaveilen omasta Revontulesta, mutta ei se vaan ota syntyäkseen... Onneksi saan katsella näitä ihanuuksia täällä ja livenä joka viikko ;)

    VastaaPoista
  16. Anonyymi, haaveitahan pitää olla, eikö! ;D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.