KIPpäivän iltana

EDIT! Julkaisupäivä on väärä! Lisäsin nim. 12.6 aloitettuun luonnokseen tekstiä ja kuvia tänään 14.6. Ja tämä bloggeri näköjään ilmoittaa sen aloitusajankohdan julkaisuajankohdaksi. Ehkä sen voisi muuttaa, mutta minun taitoni eivät siihen riitä.

KIPpäivä alkaa olla takana päin enkä minä päässyt tänäkään vuonna mukaan, vaikka nyt olisi ollut oululaisten joukkoon matkan puolesta mahdollisuus osallistua. Mutta esteenä oli ensinnäkin selkäkipuni, joka ei vielä ole täysin ohi ja haittaa istumista. Ja toinen seikka oli mieluisat vieraat, jotka tosin lähtivät jo puolilta päivin pois. Ja sen jälkeenhän olisi vielä ehtinyt hetkeksi mukaan. Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä KIP:ssä mukana olleet kertovat päivästä.

Tässä vieraamme juuri lähdössä jatkamaan matkaansa. He ovat poikamme appivanhemmat, jotka olivat lomamatkallaan ja poikkesivat meitä tervehtimässä. Kuten kuvasta voi päätellä, ovat innokkaita motoristeja.

Tässä kuva juuri ensimmäisiä nuppujaan availevasta omenapuustamme. Kukkia on auki ehkä 5-10 tällä hetkellä, lisää odotettavissa. Puu on vielä aika nuori (noin minun 162. senttini korkuinen) eikä siihen kovin paljon ole kukkia tulossakaan, mutta meitähän ilahduttaa pienempikin määrä, kun tämä on meidän ensimmäinen omenapuu. Perennoista seuraavaksi alkanevat iirikset kukkia.

Käsityörintamalla ollaan siinä vaiheessa, että kälyni huivi salomoninsolmuilla valmistui pari päivää sitten. Kälyni halusi kesäisen kutittamattoman huivin ja päätettiin kokeilla, millainen puuvillalangasta tulisi. Minulla kun oli vielä vanhaa (kuinkahan vanhaa muuten, onko jollakin muistikuvia?) Marion-lankaa juuri toivottuna luonnonvalkoisena, niin ei tarvinnut kauppaankaan lähteä.

Marion on made in Belgium ja Einin tukku on ollut maahantuojana vyötteen mukaan. Minulle taisi jäädä vielä 4-5 kerää á 50 g säilööni. Oli kyllä aika tihkasta virkattavaa, mutta huivi kyllä tuntuu pehmoiseslta ja mukavalta.

Tässä solmuilun tulos neiti A:n esittelemänä. Koko on reilu, mitannut en ole, silmämääräisesti katsottiin ennen hapsutusta, että koko on riittävä saajalleen. Lankaa kului solmuiluun liki 150 g ja hapsuihin 50 g.

Sinitiaisilla on edelleen kova kiire poikasiaan ruokkiessa. Niiden touhuja seuraamme päivittäin ikkunastamme. Tässä kaksoset kuuntelemassa poikasten sirkutusta pesäpöntöstä. He menivät hiirenhiljaa hiipimällä pöntön alle, etteivät poikaset säikähtäisi.

Valmistunut on myös tilaustyönä pikasniikkerit ja äitini mallin mukaiset töppöset. Kirpparilla viikko sitten minulta tilattiin puna-mustat raidalliset jompaa kumpaa mallia olevat sukkaset. Katsoin parhaaksi tehdä molemmat, että ko. henkilö saa valita itse mieluisemmat.

Kuvassa sniikkerit edessä kuten useimmat blogailijat tunnistanevatkin. Molemmissa on lankana Novitan 7veikka, puikot 3.5 mm:set. Lankaa meni se nyttönen, mikä näihin yleensä menee, en punninnut.

Nyt on aloitettuna puuvillalankainen toppi pitsineuleena, mutta siitä kuvia ja tekstiä enemmän, kunhan valmistuu. Neulottuna on nyt varmaan vajaa 10 cm pyöröneuleena, helmasta aloitin.