Siilin piikeissä

Ja taas tulin testanneeksi itseni! Minähän pidän erilaisista leikkimielisistä testeistä ja niinpä taas olen saanut lisätietoa itsestäni. Muoriskan kammarissa törmäsin tähän ja tulos on nähtävillä tässä.

Siili

Erinaceus europaeus
Pituus: 20 - 30 cm, häntä 2 - 4 cm
Paino: 300 - 1300 g
Elinikä: 4 - 6 vuotta

Olet siili! Herätät muissa sympatioita, vaikka sinulla onkin joitain outoja tapoja. Viihdyt mieluiten yksin ja hemmottelet itseäsi hyvällä ruoalla.

Tarkkaavaiset siilit haistelevat ja kuuntelevat jatkuvasti ympäristöään. Piikkipallon ruokalistalle kuuluvat muun muassa etanat ja madot, mutta siili ei kuitenkaan tapa käärmeitä tai syö pikkulintujen munia niin usein, kuin mitä ennen on uskottu. Siilit saattavat öisin liikkua ruokaa etsiessään muutaman kymmenen hehtaarin alueella. Ruokaa santsataan erityisesti talven horrosta varten.
Siilien kosioretket alkavat viimeistään toukokuussa. Naaraan löydettyään tuhiseva urossiili saa suostutella sitä paritteluun pitkään, mutta lopulta sinnikäs yrittäminen palkitaan. Piikikkään lemmensession seurauksena siiliemo synnyttää 4 - 5 poikasta heinäpesään.
Siili on luonteeltaan yksineläjä, vaikka parikymmentäkin siiliä voi käydä samalla ihmisen laittamalla ruokakupilla. Siilillä on kuitenkin eräs omituinen tapa: se voi erittää suuren määrän sylkivaahtoa syötyään jotain ravinnoksi kelpaamatonta. Vaahdon siili levittää selkäpiikkiensä päälle kielensä avulla ja ruumistaan puistattamalla. Syytä käytökseen ei tiedetä.

Jaa, enpä tiedä, pitääkö paikkansa, mutta ei ihan pahakaan ole. Tässä muuten kuva myös siilistä muutaman vuoden takaa.

Tämä taisi olla vielä poikanen, joka ilmaantui muutamia vuosia sitten pihaamme ja oli kovin kesy. Tässä tarjoillaan banaania ruuaksi, kun ei talossa sattunut olemaan silakoita juuri silloin. Ei oikein näyttänyt olevan herkkuruokaa. Tämä kävi jonkin aikaa pihassamme ja häipyi sitten. Pihan perälle tehtiin sille talvehtimispaikkakin, sitä vain ei seurattu, käyttikö joku siili sitä talvehtimiseensa.