Kotiuduttu on

Eilen illalla palattiin mökiltä kotiin takaisin tyhjentämään täpötäynnä ollutta postilaatikkoa. Eipä sinne olisi enää tainnut saada mahtumaan mitään. Sää oli koko ajan melko viileää, päivisinkin vain 10-14 astetta, mutta onneksi ei satanut kuin lauantaina pienen kuuron. Ei tarvinnut hikoilla helteessä! Touhuiltiin pikkuaskareita pihapiirissä ja sisällä. Lauantai-iltana poikettiin Lylykylän Pahkapirtille tanssimaan. Siellä oli tanssit oikein vanhan mallin mukaan ja väkeä pirtin täydeltä. Harmi, kun ei tullut otettua kameraa mukaan.

Mökillä meitä ilahdutti runsaasti kukkiva päivänkakkaraketo. Näin runsasta kukintaa emme kumpikaan muista ennen olleen.

Kaikki nuo valkoiset läikät ovat päivänkakkaroita ja kuvassa näkyy koko alueesta ehkä neljäsosa. Kedolla kukki myös tavallista runsaammin kissankelloja, muita kukkia sitten tavanomaiset määrät.

Tääsä kissankellojen ja päivänkakkaroiden yhteiseloa.

Kosteammassa kohdassa mökin pihapiiriä kasvava maariankämmekkä jaksaa ilahduttaa minua vuodesta toiseen kauniilla kukillaan. Näitä lienee toista kymmentä yksilöä kukassa joka kesä, vaikka alue ei ole kovin suuri.

Parina päivänä mieheni kävi katselemassa hilloja ja saikin saalista yhteensä hiukan vajaan sankollisen. Molempina päivinä hän käveli suolla noin kuusi tuntia, joten kovin harvassa oli marjoja ja nekin II-laatua, mutta hilloja kuitenkin.

Ja minä tietenkin tikuttelin väliajat. Varasin mukaan 7veikka-lankoja, joista olen päättänyt päästä eroon tekemällä sukkia hyväntekeväisyyteen. Neljät sukat sain valmiiksi ja viidennet aloitin paluumatkalle lähdettäessä. Siis tuon vajaan sukan verran ehdin kutoa, kun ajeltiin peräkärryn kanssa mökiltä kotiin.

Tässäpä mökkimatkan kuulumiset. Huomenna yritän saada kuvia Aura-huivistani, joka odotti pingotettuna täällä kotona meidän paluuta.