Kultakortilla rilluttelemaan, ostaisinko lankoja uuteen Aura-huiviin

Luvattoman pitkään on mennyt tämän asian julkaisu, nim. sekä Pappi puikoissa että Tupuna ovat halunneet antaa minulle kulatisen "luottokortin",



jolla kai pääsee rilluttelemaan lankakauppaan. :-DDD


Ei mutta todesti lämpimiä halauksia molemmille ja paljon kiitoksia muistamisesta! Tällainen leikki saa mielen hyväksi ja suun hymyyn arkisenakin päivänä.

Mutta nyt tällä kertaa olen itse leikin petturi enkä nimeä ketään erikseen tämän kortin saajaksi, koska en pysty toimimaan allaolevien ohjeiden mukaan, kun en niin tarkoin tiedä ketä kaikkia täällä käy ja missä kukin asuu ja kuka on uusi.

Here are the rules:1. Only 5 people are allowed to receive this award.2. Four dedicated followers of your blog.3. One has to be new to your blog and live in another part of the world.4. You must link back to whoever gave you the award.
Suomeksi siis:1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.2....joista neljä seuraavat blogiasi.3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa.4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen.



Tässä haluan myös kiittää kaikkia Lankapirtissä vierailevia kiinnostuksesta blogiini ja erityiskiitos kaikille kommentoijille! Ainakin minulle ovat kaikki kommentit mieleisiä, voisiko sanoa elämän suola tässä blogaamisessa. Siksi toivonkin, että mahdollisimman moni ehtisi tai jaksaisi kirjoittaa muutaman sanan minulle merkiksi käynnistään.



Ja sitten eilen lupaamiini kuviin Aura-huivistani. Siitä tuli isompi kuin tarkoitus oli, mutta vanha totuushan sanoo, että kyllä aina liian kanssa tulee toimeen. No ei tämä haitallisen suuri ole, mutta kun itselle tämän tarkoitin ja olen aika pieni (n.160cm) ihminen, olisi pienempikin riittänyt. Oma "vikani" huivin koko on ihan sen takia, että tein yhden mallikerran enempi ruutupiirros 2:ta kuin kirjan vihreään huiviin oli tehty. Näytti niin pieneltä siinä vaiheessa.

Malli Aura on kirjasta Punokset puikoille, joka lienee neuleblogaajille hyvinkin tuttu teos. Lankana minulla oli Wetterhoffin Sivilla ja sitä meni lähes 100 g (pikku nyttönen jäi). Tai oikeastaan lanka loppui kesken, kun minun piti jättää kaksi viimeistä kerrosta tekemättä, kun en alkanut purkamaan. Puikkoina käytin 4 mm:n bambupyöröjä, joilla oli miellyttävä kutoa tätä lankaa. Valmiin pingotetun huivin koko on peräti 260 cm x 90 cm.

Tässä Aura lepäilee kanervikossa. Ja kuten tarkkaavainen lukija huomaa, kuvan värit ovat hiukan luonnollista vaaleammat.


Hyvin yltää sitaisemaan huivin eteen kiinni.

Ja tältä se näyttää takaa päin katsottuna. Huivi vaikuttaa oikein mukavalta,on kevyt ja ilmava. Vielä en kylläkään ole sitä varsinaisesti käyttänyt, kokeillut vain kiedottuna eri tavoin hartioilleni.

Edit samana iltana klo 23: Tulinpa vain sanomaan vielä, että Kristel ja Meeri ansaitsevat lämpimät kiitokset vielä kerran kirjan Punokset puikoille annista meille neulojille. Siis kiitos heille!

Nyt ne sitten on olympialaiset taas avattu! Kävin tässä välillä sen verran TV:tä kurkkaamassa, että näin olympiatulen syttymisen. Olen hyvin epäurheilullinen enkä ollenkaan kilpailuhenkinenkään, joten minä en juuri urheilua katso, en edes olympialaisia.