Hahtuvaista

Harmaa päivä kääntyy iltaan. Olen viettänyt tänään melkein retriittiä *yhden puhelun olen soittanut* , kun mieheni on taas hirvijahdissa ja minä jäin kotiin. Mökkielämä ei nyt enää houkuttele minua näin harmaana aikana. Meillä kun ei ole mökillä sähköä, niin enhän minä näkisi siellä nyt kutoakaan. Sitä paitsi viihdyn oikein hyvin itsekseni varsinkin, kun tietää, että tämä on vain väliaikaista.


Eilen jo kehuin täällä tikutelleeni hahtuvalapaset tyttärelle, olivat silloin juuri pesukoneessa. Pesin nämä kahteen kertaan ennen kuin huopuivat sopivasti. Ensin panin vahingossa villapesuohjelman eikä se muuttanut kokoa ollenkaan. Sitten 40:n hienopesu pyyheliinan ja parin poppanaisen laudeliinan kanssa ja lopputulos oli aivan parahultainen. Pienen venyttelyn ja oikomisen jälkeen lapaset kuivumaan ja mielestäni tuli hyvät. Lopullinen arviohan kuullaan aikanaan tyttäreltä itseltään.



Malli Tellun Vanutetut lapaset, joiden ohjetta aika tarkoin noudatinkin, koko naisen
Lanka kaksinkertaista hahtuvaa kiekolta, alkuperästä ei tarkempaa tietoa, kulutus n. 80 g. Ostettu Kemin mukavasta Pienestä Lankapuodista, jonne terveisiä, jos sattuvat täällä poikeamaan.
Puikot 6 ja 7 mm *ensimmäinen ohuemmilla, toinen paksummilla, että sain samankokoiset ;D*

Ylemmässä kuvassa vasen lapanen enempi esillä ja tässä oikea. Näistä näkyy, että aika mukavasti värit asettuivat. Ainoastaan reilun metrin pätkän otin välistä pois, että sain peukalot tehtyä ilman kovin jyrkkää värieroa. Kuva vääristää muuten näiden värin hiukan tummemmaksi, ovat siis hieman oranssimmat kuin kuvassa.

Lapaskuu alkaa loppua, mutta vielä nämä ehtivät Tumpputupaan.

Mukava oli pitkästä aikaa tikutella hahtuvaakin. 1970-luvulla Rovaniemellä asuessamme tein paljonkin lovikkaita, mutta sitten se jäi jostain syystä unholaan. Nyt tämän nykyisen neuleinnostukseni aikan olen tehnyt vain muutamat lapaset, ehkä 4-5, ja yhdet tossut itselleni. Lapasia olisi tarkoitus tehdä vielä lisääkin, kun niitä on pyydetty.



Tässä vielä lapaset ennen pesukoneeseen pääsyä.



Minulla on tänään palellut jalkoja, vaikka minulla on ollut paksut puuvillaiset sukat, joita olen tänä syksynä paljon käyttänyt ja hyvin tarennut. Kiitos vain Pappi puikoissa, sain sinulta arvontavoittona saamastani langasta kovin mieluisat sukat. Ja kun ei tavanomaiset kotitossuni tuntuneet riittävän, muistin huovutetut tossuni.

Tällaiset olen tikutellut itselleni kai pari vuotta sitten. Olen pitänyt näitä vain tositarpeessa, siis kun jalkoja palelee. Aluksi en raskinut pitää, ettei pohjat kulu puhki. Sitten keksin, että nahkapohjathan näihin pitää saada. Ja tuumasta toimeen ja

nyt näissä on tällaiset pohjat. Mieheni nämä ompeli minulle näihin. Materiaali saatiin vanhoista saappaanvarsista. *Meillä kun kunnioitetaan vähän liiaksikin sitä periaatetta, että mitään ei hävitetä!* Nyt näillä raskii lipsutella paremmin ja ovat pohjasta vieläkin lämpimämmät.

Kaikille hyvää alkavaa adventinaikaa!