Jussinjuhlat on vietetty ja pikkuhiljaa palataan kesäiseen arkeen. Oikea juhannushan on vasta puolivälissä alkavaa viikkoa, kuten me vanhat ihmiset hyvin muistamme. Silloin onkin sitten kaunis, lämmin, ihanainen kesäsää, katsokaa vaan!
Me olemme olleet kotosalla vierainemme. Hyvät ystävämme Marleena ja miehensä ovat olleet seuranamme keskiviikosta asti. Eräs yhteisistä mielipuuhistamme heidän kanssaan on ollut tanssi, mutta tänä juhannuksena ei ole tanssittu. Syy siihen on tuo minun nilkkani, jonka loukkasin muutama viikko sitten, kuten vakikävijät muistanevatkin. Siihen ei ole vielä tanssikunto palannut, vaikka aika hyvä jo muuten onkin. Hyvin nilkka kesti aattoillan retken kävelyt kallioisilla ja kivikkoisilla poluilla Koitelin koskilla ja eilispäivän 5-6 kilometrin kierroksemme Oulun saarissa.
Aattoiltana samoilimme tällaisissa maisemissa polkuja pitkin ihailemassa koskien kuohuja ja saarten luontoa.
Näiden koskien rannoilla ja näillä silloilla olen lapsenakin kuljeskellut, joten monia muistoja nousi mieleeni. Edellisestä käynnistäni olikin ehtinyt vierähtää yli 40. vuotta.
Kokkohan kuuluu juhannukseen ja kun ei muuta ollut tarjolla, niin virittelimme oman pienen kokkomme.
Näiden koskien rannoilla ja näillä silloilla olen lapsenakin kuljeskellut, joten monia muistoja nousi mieleeni. Edellisestä käynnistäni olikin ehtinyt vierähtää yli 40. vuotta.
Kokkohan kuuluu juhannukseen ja kun ei muuta ollut tarjolla, niin virittelimme oman pienen kokkomme.
Ja sitten makkarapusseja aukomaan.
Illan päätteeksi kotona maistui vielä juustokeitto (juhannusjuusto, makia keitto...), jonka olin päivällä keittänyt valmiiksi. Lisättäköön vielä, että sää oli varsin kolea, mutta lämpimissä vaatteissa tarkeni hyvin. Eipähän ollut sääskiä kiusana eikä sentään satanut vettä.
Muutama sananen käsitöistäkin vielä, onhan tämä varsinaisesti käsityöblogi, tai oikeastaan neuleblogi. Hitaasti käsityöni ovat viime aikoina edenneet, mutta en minä ole lopettanut niiden tekoa. Tahti on vain hiukan hitaampi, olen kai ryömintäkaistalla, mutta kyllä täältä on tarkoitus palata.
Muutama sananen käsitöistäkin vielä, onhan tämä varsinaisesti käsityöblogi, tai oikeastaan neuleblogi. Hitaasti käsityöni ovat viime aikoina edenneet, mutta en minä ole lopettanut niiden tekoa. Tahti on vain hiukan hitaampi, olen kai ryömintäkaistalla, mutta kyllä täältä on tarkoitus palata.
Yksi syy hitauteen näkyy kuvassa: kudon ja puran, kudon ja puran... Hitaastihan sellainen etenee. Tässä Marleenan ja minun neuleet eilen illalla terassin pöydällä, kun harrastimme julkineulontaa. *Liekö kukaan nähnyt!* Siis tuo vanhan roosan värinen lankakasa on minun työni ja Marleenan tuo sininen, josta on tulossa tiskirätti. Niitä Marleena onkin tikutellut jo eri monta tällä visiitillä. On muuten hyvä seurusteluneule, kun ei paljon tarvitse ohjetta vilkuilla. Tuosta roosasta "purkulangasta" on minulla tarkoitus saada aikaan soma mekkonen suvun nuorimmalle prinsessalle. Aika näyttää, onnistunko yrityksessäni. Raportoin siitä kyllä aikanaan.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja aurinkoista rentoa lomaa lomansa aloittaville!
Tänään on ollut jo oikein lupaava juhannus sää. Koko päivän aurinkoa. :)
VastaaPoistaTäällä alkaa ilmat myös lämmetä ja viimeisellä hetkellä... Aamulla lähden hakemaan Jälkeläisen ja lapset tänne muutamaksi päiväksi ja odotan niin lasten touhuja pihalla. Juhannus meni meillä hyvin ja eilisistä juhlista tulee muutamakin postaus kunhan kuvia saan.
VastaaPoistaTuo pura/neulo homma on ainakin taloudellista, noin lankojen kulutusta ajatellen.
Hyvää alkavaa viikkoa!
Hahaa, just juhannuspäivänä muistelin Koitelia kun oltiin eräällä toisella koskella. Siellä tuli käytyä useinkin silloin kun asuttiin Kiimingissä.
VastaaPoistaTäällä oli ihan mukiinmenevät ilmat mutta ilman villavaatteita olisi tullut kylmä :)
Mukava juhannusretki! Koitelinkoskelle voisi tehdä kyllä kesäretken. Olen siellä joskus kauan aika sitten käyny ja nythän se on melkein naapurissaki meiltä käsin katsottuna.:) Hyvää oikeaa Jussia :)!
VastaaPoistaHuono sää, hyvä seura oli monissa paikoissa tänä juhannuksena pelin henki:) Itselläkin on mateluvaihde päällä käsitöiden suhteen ja ufot...mitä ne on?;D
VastaaPoistaNilkalle toipumisia!
Leppoisaa sunnuntai-iltaa!
Minun kotipaikallani Keski-Pohjanmaalla samainen juusto tunnetaan nimellä punainen hera. Laitatko sinä muuten siihen suolaa tai sokeria? Äiti ei laita mitään muuta kuin maitoa ja juustonjuoksutinta, eikä minusta siihen saa suolaa eikä sokeria lisätä edes syödessä. En ole kyllä enää vuosiin uskaltanut syödä, maha ei kestä. Toisaalta, pakkoko sitä on syödä niin kuin ennen vanhaan, jolloin äiti saattoi hakea talosta 15 litraa maitoa, keittää kaiken juustoksi, ja me söimme sen äidin kanssa kahdestaan alle vuorokaudessa... Onneksi ne ajat ovat historiaa. ;) Mukavaa tulevaa viikkoa sinulle, ja toivottavasti ne käsityötkin edistyvät! :)
VastaaPoistaIhanan näköistä juustokeittoa!
VastaaPoistaKuinka muistorikkaan juhannuksen saitkin viettää!Ihania kuvia luonnosta.
VastaaPoistaOikein hyvää alkavaa viikkoa ja toivottavasti jo lämpimämpää!
Mukavia maisemia ja kiva että nilkkasi on vetristynyt kävelykuntoon.
VastaaPoistaMinä ainakin olen odottanut tätä säitten lämpenemistä, ihanaa kun aurinko paistaa jo aamusta näin aamuvirkulle:)
Mukavaa viikonjatkoa!
Olipa hyväntuulinen postaus, kiitos siitä. Ihana tuo puinen silta tuossa kuvassa. :)
VastaaPoistahyvä, että muutkin harrastavat purkuneulontaa:) Minulle se on myös jäänyt suorastaan päälle.
VastaaPoistaEn ole sitten yhtään kummallisempi kuin muutkaan neulojat, mutta kyllähän minä sen jo tiesinkin. Mukava neulottava ei lopu niin äkkiä kun välillä ottaa pakkia.
VastaaPoistaNo nyt tarkenee jo olla bikineissä täällä etelässä, vähän yli +20. Kyllä ne oikeat juhannussäät tulivat oikeaan aikaan.
Komeissa maisemisssa vaelsitte! Lapsuudessa piti uskaltautua kävelyriippusillalle serkun kanssa yli Kyrönjoen, ei mitään koskia, kai siellä vettä oli enemmän kuin nykyään. Huh! Lanka riittää hyvin, kun kutoo ja pärvöttää...
VastaaPoistaTupuna: Meillekin tuli kesä tänään, toivottavasti sitä riittää edes joksikin aikaa nyt! :)
VastaaPoistaMammutti: Juu tämä pura/neulo on kyllä taloudellista, mutta luomisen/tekemisen iloa siitä ei oikein löydy. ;)
Sinulla onkin siellä nyt vauhtia ja vipinää, kun pienet siellä touhuavat. Ihanaa varmaan. :)
Annikainen: Minäkin asuin lapsuudessani jonkun aikaa Kiimingissä,tosin pidempään Oulussa. Joten silloin Koiteli tuli tutuksi ja aika lailla oli säilynyt entisellään.
Seijasisko: Teiltähän voisi tehdä vaikka pyöräretken Koiteliin! Hyvät tulipaikat oli ja liiterissä halkojakin, joten kahvipannu ja makkarat mukaan ja sinne. :)
Villa Lankala: Ai ufot - mitä ne semmoiset ovat?! ;D Taitaa minulla jäädä aloittamattakin se ison liinan teko, valmiiksi en ainakaan saa millään keinoin. Mutta nyt kudon sitä prinsessan mekkoa ja nautin siitä! :) Ja kesästä, joka tänään saatiin! :)
Mari: Kylläpä te vain olettekin syöneet sitä punaista heraa! ;D
Minä tein nyt 5 litrasta maitoa ja syötiin viiteen henkeen se annos ja oli aika sopiva määrä. Minä laitan siihen hiukan suolaa keittäessä ja sitten syödessä tykkään itse panna sokeria ja kanelia. Pakastimeen jemmasin 3 litraa vanhanajan maitoa, että saan toisenkin kerran nyt kesällä keittää sitä. Sitä vanhanajan maitoahan ei saa muulloin kuin juhannuksen aikaoihin.
Sari: Hyvää olikin! :)
Irina: Juhannus oli kyllä mukava ja siitä jäi kauniita kuistoja! :)
Eila: On todella ihanaa, kun sää lämpeni! Toivottavasti tätä riittää nyt vähän pidempään. Nautin täysin siemauksin auringosta tuolla terassilla istuskellessani nyt iltapäivällä. :)
Hillanen: Kiitos sinulle lämpimistä sanoistasi! :)
MarjutJ: Kyllä sitä tulee harrastettua aina silloin tällöin! ;D
Pirena: Tämä prinsessan mekko on kyllä niin somaa ja mukavaa neulottavaa, että ei haittaisi, vaikka joutuisi purkamaan kokonaan ja tekemään uudestaan! ;D
Meilläkin olisi tänään tarennut bikineissä, mutta minä tyydyin vain shortseihin ja toppiin! :)
Malli45: Maisemat oli todella kauniit! Ja ihania kukkia polkujen varsilla! :)
Pärvöttää - mitä se tarkoittaa? Purkamistako? Enpä muista ennen kuulleeni/lukeneeni tuota sanaa.
Oi, ompas kauniita maisemia :)
VastaaPoista