Mökkiterveisiä

Viime päivien vaikenemiseni syy paljastetaan nyt, se on mökkeilyssämme. Perjantaina lähdimme ja eilen illansuussa palasimme kotiin. Kesän ihanainen sää vallitsi koko ajan, sopivaa lämpöä ja mukavaa leppeää tuulta riitti. Vain maanantaina sateli hiukan vettä ja lähtöä tehdessämme pilvet kerääntyivät sadettaa enteillen. Tavallisia mökkitouhuja harrastimme, käsitöitäkin tein jonkin verran. Yhdet sukat valmistuivat paluumatkalla ja seuraavat pääsivät saman tien puikoille. Niistä kuvia saadaan varmaan lähipäivinä. Virkkaus oli varsinainen käsityöni perillä, mutta siitä paljastuksia vasta sitten joskus.

Meillähän on mökillä satavuotias savusauna, jossa saa mielettömän leppoisat löylyt. Sitä lämmittelemme ahkerasti joka kesä. Talvisaunaksi siitä ei ole, mutta emme me talvisin siellä saunokaan. Tässä saunamme savun keskellä, kun olin juuri hetkeä aikaisemmin pannut sen lämpiämään.

Syksy lähestyy varmasti kesäisestä säästä huolimatta. Pihapihlajamme on innostunut marjomaan kovasti, oksat aivan notkuivat marjoista.

Kasvit alkavat muuttaa väriään valmistautuessaan talvilepoonsa.

Selvät ruskan värit metsäkurjenpolven lehdissä.

Halkojen teko on mieheni yksi askareista mökillä. Pino tuoreita klapeja kuivumassa.

Ongella käynti on toinen mieheni mielitouhuista mökillä. Hän myös valmistaa kalat ruoaksi, kun minä olen raa'alle kalalle allerginen enkä siksi pysty valmistamaan siitä ruokaakaan. Syön kyllä oikein mielelläni.

Minä puolestani keräilen vaikkapa kantarelleja ja valmistan ne ruoaksikin asti. Huomaathan muuten, että minulla oli mukana mökillä tuo ulkogerbera, josta kerroin täällä. Enhän minä malttanut jättää sitä kotiin, kun ei meillä käynyt kukaan kastelemassa kukkia ja tämä tarvii vettä joka päivä. Pian siinä avautuu ensimmäinen kukka, sitä odotan jännityksellä. Tämä on siis ensimmäinen gerbera, jonka saan jatkamaan kukintaansa.

Kuva herkullisesta ruoka-annoksestani, joka valmistui mieheni ja minun yhteistyöllä. Miehelleni oli lisäksi kotoa omasta perunamaasta kaivettuja perunoita keitettynä, mutta minä olen melkein "karppi", noudatan siis vähähiilihydraattista ruokavalioa, joten perunat ja leivät jäävät minulta yleensä syömättä.

Minun bloggaamiseni tahti on hidastunut viime aikoina, kun on ollut kaikenlaista "ylimääräistä" touhua. En ole ehtinyt entiseen tapaan vierailemaan toisten blogeissa enkä kommentoimaan niissä, joissa olen poikennut. Mutta kiireiden mentyä ohi palaan tuttuun tapaani. Myös käsitöitä pitäisi päästä taas tekemään enemmän, sormia jo syyhyttää siihen malliin. Sukkasatokinhan alkaa pian, joten sadonkorjuuta taas luvassa koko porukalle.