Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

torstai 19. syyskuuta 2013

Syksy saapui


Tällä kertaa en juttele käsitöistäni, vaan kerron havaintojani syksyn saapumisesta. Sitähän olemme saaneet tänä vuonna odottaa - vai olemmekohan odottaneet. Kesäisen lämpimistä päivistä ja öistäkin olemme kuitenkin saaneet nauttia tavallista pitempään. 

Meidän syksymme on kulunut ajellessa edestakaisin mökin ja kodin väliä. Mies tekee mökillä isohkoa remppaa ja siihen meneee melkoisesti aikaa. Asumme pihalla asuntovaunussa, joten sotkun seassa ei onneksi tarvii olla. Minä en osallistu varsinaiseen remppaan kuin pienissä avustusjutuissa, mutta huolehdin ruokahuollosta ja saunan lämmityksestä yms. Ja rempan ulkopuolella toimin soutajana järvellä verkkojen laskussa ja kokemisessa. Siellä käynti on mukavaa vaihtelua remppaan ja antaa tuoretta maukasta syötävääkin.


 
Näin kauniissa lahdekkeessa on veneemme odottamassa järvelle lähtijöitä.



 Tämä pariskunta tuli vastaan eilisellä matkalla tuonne järvelle verkkoja kokemaan. Siinä tiirailtiin, metsoko vai teeriä vai mitä. Tulimme tulokseen, että ukkometso ja koppelohan ne siinä, vaikka kovin oudon värinen tuo metsona pitämämme. Kovin lähelle ei uskallettu ajaa, etteivät heti lennä tiehensä.


Minä kaivoin kameran taskustani ja zoomasin lähelle ja sitten napsin kuvia, minkä ehdin.


Mennäänpä tien yli, uros rohkeana edellä, naaraskin seurasi perässä hetken kuluttua.



Kotona tietenkin googlattiin ja tutkittiin, oliko tummempi lintu nuori metso vai mikä. Loppuolettamuksena päädyttiin korpimetsoon, joka on teeren ja metson risteymä. Sellaisesta on tietoa mm. täällä Luontoportin sivulla. 

Jos tunnistat kuvan linnun, kerro toki minulle. Olisi mukava tietää, kenet tappasimme.



Lopuksi vielä muutamia muita syksyisiä kuvia mökkimaisemista.
 

Ruskan värit ovat mielestäni aina kauniita, vaikka tänä syksynä ne ovat jotenkin sameampia kuin tavallisesti.





Haapojen hehkua vuosia asumattomana olleeen talon takana.


Tiistai-illan auringonlasku synkän pileven alle.


Karvalaukku (karvarousku) on mielestäni ehkä viehättävin sieni ulkonäkönsä perusteella.



Eikä kantarelli jää siitä paljon jälkeen, varsinkin, jos antaa lisäpisteitä herkullisesta maussta.


Kantarelleja etsiessäni törmäsin yllättäen selvästi maskuliiniseen hahmoon. Elelee aivan pihamme tuntumassa, eipä olla ennen törmätty.


Lopuksi vielä kuva minun mökkikengistäni. Hassuilta näyttävät, mutta ovat mitä mainioimmat kosteassa heinikossa asteluun.  Minun vanhat hyvin palvelleet kumpparit saivat uuden elämän, kun varret leikattiin pois. Kerran taas tuskailin heinikossa kastuneita kenkiäni ja samassa muistui mieleen, että minun lapsuudessani monilla naisilla oli tällaisia pihakenkinä. Ja kun oli vanhat joutilaat saappaat, niin tuumasta toimeen.  Olen näihin tosi tyytyväinen, ovat palvelleeet jo ainakin kaksis kesää.


No nyt lopetan tähän ja palaan lähipäivinä kertomaan jotain käsitöistä.  Nyt toivotan kaikille pirttiin poikennelle oikein hyvää ja kaunista syyskuun tulevaa viikonloppua!




20 kommenttia:

  1. Ihania syyskuvia!

    Aurinkoa sinne kauniisiin maisemiin :)

    VastaaPoista
  2. On kamera päässyt ikuistamaan monenlaista asiaa luonnosta. Lintujen kohtaaminen niin että ehtii kuvata on aina mieleenjääviä kokemuksia ja ruskan värit kyllä näyttää täältä etelästä katsoen värikkäiltä.
    Täällä ruska on kyllä kaunista, mutta tuota punaista hehkua harvemmin näkee. Karvalaukku näyttääkin herkulliselta. Viimeviikolla könkkäsin mettässä sieniä etsien, yhden pienen karvalaukun löysin, jätin ottamatta, kun ei yhdestä jouluksi suolasienisalaattia saa ja kanttarellit, sekä suppilovahverot oli kaikki pieninä maahan kuivuneita. Eli tyhjänä oli sienikoppa kotiin tullessa, enpä muista tälläisiä sienireissuja ennen tehneeni, aina sentään jotain on mukaan tullut, ainakin syyskuussa, eli todella kuivaa on metsässä edelleenkin.
    Hyvää syksyn jatkoa Sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mammutti, värikästähän ruska on aina, mutta selviä sävyeroja niin vuosien kuin paikkakuntienkin välillä voi havaita.
      Ei muuten ollut täälläkään karvalaukkuja poimia asti eikä oikein muitakaan sieniä. Kantarelleja sentään saatiin jo pariksi soosiksi ja muutama pieni siellä odottaa sadetta, että pääsisi kasvamaan.
      Teille myös oikein ihanaa syksyä! :)

      Poista
  3. Kauniita valokuvia olet ottanut.Meillä veikattiin jotta on nuori uros Teeri , koska on aivan selvästi Teeren pyrstösulat.

    VastaaPoista
  4. Sirkkis, totta, saattaapa olla nuori ukkoteeri. :)

    VastaaPoista
  5. Hienoja syyskuvia. Mukava myös tuo kohtaaminen lintupariskunnan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seijasisko, se kohtaaminen oli minusta itsestäni mitä mainioin. :)

      Poista
  6. Syksyn värit ovat kauniit ja hyviä kuvia olet ottanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjut, syksyn värit ovat tosi kauniit, kauniimmat kuin kesän, vaikka muuten kesä vie minun mielessäni voiton syksystä. :)

      Poista
  7. Ihastuttavia syyskuvia! Herättivät mussa valtavan metsäkaipuun...
    Tuossa uroslinnussa on teeren vaalea siipiviiru, nuori arvatenkin, kun on noin pieni kokoinen. Saattaa silti olla korpimetso...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heleena, kyllä minäkin nyt alan pitää tuota nuorena ukkoteerenä, kun olen hiukan enemmän tutkinut asiaa. Mutta metsään kannattaa nyt mennä, kun kaipuukin heräsi. :)

      Poista
  8. Voi miten kauniita syyskuvia! Kyllähän täällä etelässäkin vähän syksyn merkit on näkyvissä, mutta noin upeaa väriloistoa ei näy. Eikä sieniä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susu, ei ole sieniä täällä pohjoisempanaakaan tavallista määrää, kuvattua sentään sain. ;)

      Poista
  9. On komeita luonnonilmiöitä teeret, metsot ja karvalaukut, voi että ne minua viehättää. Terv. Kerttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerttu, kiva kuulla, että täältä löytyy kiinnostavaa. :)

      Poista
  10. Kumisaappaiden kierrätys ; Aina on siistit saappaat....Uudet kaupungille ,seuraavat kotipihalle,ja sitten viimeisistä varret pois ja mökkikäytöön !
    Kun ostaa uudet saappaat 3-4 vuoden välein, ja heittää vanhimmat roskiin,aina löytyy sopiva saapas käyttöön. Koskaan ei tartte tuhota kallita nahkasaappaita kun uusimmat saappaat ovat edustuskelpoiset.

    VastaaPoista
  11. Onko sinulla millaiset uudet kumpparit ,vai onko noi tuunatut ainokaiset? Ajatus on tuunata omat,ennen keltaiset HAI-saappaat nilkkuripituisiksi. Uudet saappaat siten pakko ostaa katu uskottavat.... Onnistuuko leikkaus ihan tavallisilla sakseilla,hait ovat kuitenkin aika paksut juuri nilkkojen kohdalta. Onko saumakohta paras raja leikkauskohdaksi?
    Meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meri, noiden tuunattujen lisäksi minulla on mökillä reilut Kontiot märempiä taipaleita varten ja kotona "kaupunkisaappaat", joita tosin käytän hyvin harvoin. Nämä tuunatutkin ovat nokialaiset ja palvelivat pitkään ennen tuunausta tavallisina saappaina. Saksilla vaan leikattiin sauman vierestä ja ainakin minusta se sauman vierus on hyvä leikkauskohta. Varmaan riippu saappaan mallistakin, näissä oli aika kapeat varret ja nyt tuo suuosa on mukavan kaponen, ei lonksu ollenkaan kävellessä. Mutta Hai-saappaista en osaa sanoa, mistä kohden olisi paras leikata. Nämä tuunatut ovat kyllä mitä mainioimmat pihakengät mökillä ja hyvin niillä käväisee lähimetsässäkin. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.