Jänis istui maassa...

Taaskaan ei ole kerrottavaa käsitöistä vaan yhdestä luonnonelävästä, rusakosta. Seurailimme sitä ikkunasta hyvän tovin takapihamme ja puistometsän rajalle. Kesäillan valssi -ohjelmakin ehti alkaa ja me vain ikkunassa töllötimme. Tavallisesti nökötämme TV:n ääressä koko ohjelman ajan! ;D

Ensiksi piti tarkastella ja kuunnella, onko paikka turvallinen vai uhkaako vaara jostain päin. Ikkunassa näkyi liikettäkin, merkitseeköhän se vaaraa.

Tuossa on kyllä hyvän näköistä heinää, maistuisikohan tuo. Hyvältä maistuu ja sitten alettiin syömään.

Seuraava ruokalaji löytyikin täältä selän takaa. Auringonkukan varsia, nam! Varsi vain poikki ja parempiin suihin nopsaan tahtiin. Monta vartta menikin, mutta ei haittaa. Lintulaudalta talvella tippuneista siemenistä ja liian kuivassa paikassa huonosti kasvaneita ovatkin.

Joku varmaan olisi ajanut rusakon pois, ettei söisi pihaltakin istutuksia, mutta me emme häirinneet rusakon ruokarauhaa. Nälkäänsähän se vain syö. Me ihmiset sen sijaan mässäillään muutenkin! On se loikkinut pihallamme tuon tuostakin eikä vielä ole syönyt kesäaikaan mitään. Talvella oli päässyt napsimaan muutamaa omenapuun oksaa ja viime kesänä istutetun syreenin latvusta, molempia vain vähän. Ensi talvena suojaamme ne paremmin.

Seuraavaan postaukseen lupaan taas käsityöaiheistakin juttua, on nimittäin pari kolme työtä valmiina/valmistumassa tuota pikaa. Kunhan saan ne vain pääteltyä ja kuvattua. Mutta nyt toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua! Vielä on kesää jäljellä, vaikka ilmat

eivät enää niin lämpöisiä olekaan.

Punaraitaa

Syksyn merkit sen kun vain voimistuvat. Eilen täällä satoi pariin otteeseen vettä rajustikin, ukkonenkin jyrähteli ja muutama salama leimahteli, mutta sitten taas paistoi aurinko. Niin se on paistanut tänäänkin, mutta eipä enää yhtä lämpimästi kuin viime viikoina on tehnyt. Hyvin vielä tarkeni juoda päiväkahvit terassilla ja hyvän tovin istuin siellä virkkaamassakin.

Tässä siro jalkani pöydällä uudenuutukaisessa sukkasessa. Kun katsot tarkkaan, huomaat taustalla lankakeräni, josta on tulossa seuraavat sukat. Nämä siis ovat mökkireissun tuotoksia ja valmistuivat paluumatkalla. Langat kyllä päättelin vasta kotona eilen.

Huomasitko muuten edellisen kuvan sukassa virheen? Se löytyy myös toisesta sukasta, siis jalkaterässä on yhdessä mustassa raidassa kolme kerrosta kahden sijasta. Huomasin virheeni, kun olin jo päätellyt ensimmäisen sukan. Purkamaan en alkanut, vaan tein toiseenkin yhden leveämmän raidan.

Viime aikoina olen kutonut jo ainakin kahdet kolmet sukat samaan tapaan kuin nämä: kirjavalla ja yksivärisellä langalla raidoittaen kaksi kerrosta kummallakin. Ja tykkään edelleen mallista, seuraavatkin tulevat sillä. Minusta tuo yksivärinen raita rauhoittaa kirjavan langan rauhattomuutta esim. Coloreissa ja langan värivaihtelu ei tunnu niin häiritsevältä. Luulenpa, että loputkin Colorini taitavat päätyä sukiksi tällä tavoin. Näissä on punasävyistä Nalle Coloria ja mustaa Nallea, luultavasti itsekeritty kerä, ei nimeä . Muuten malli on ihan perinteinen sukkamalli minun omalla tavallani. Sukka on kokoa 38-39 ja lankoja siihen kului yhteensä 85 g.

Mökkiterveisiä

Viime päivien vaikenemiseni syy paljastetaan nyt, se on mökkeilyssämme. Perjantaina lähdimme ja eilen illansuussa palasimme kotiin. Kesän ihanainen sää vallitsi koko ajan, sopivaa lämpöä ja mukavaa leppeää tuulta riitti. Vain maanantaina sateli hiukan vettä ja lähtöä tehdessämme pilvet kerääntyivät sadettaa enteillen. Tavallisia mökkitouhuja harrastimme, käsitöitäkin tein jonkin verran. Yhdet sukat valmistuivat paluumatkalla ja seuraavat pääsivät saman tien puikoille. Niistä kuvia saadaan varmaan lähipäivinä. Virkkaus oli varsinainen käsityöni perillä, mutta siitä paljastuksia vasta sitten joskus.

Meillähän on mökillä satavuotias savusauna, jossa saa mielettömän leppoisat löylyt. Sitä lämmittelemme ahkerasti joka kesä. Talvisaunaksi siitä ei ole, mutta emme me talvisin siellä saunokaan. Tässä saunamme savun keskellä, kun olin juuri hetkeä aikaisemmin pannut sen lämpiämään.

Syksy lähestyy varmasti kesäisestä säästä huolimatta. Pihapihlajamme on innostunut marjomaan kovasti, oksat aivan notkuivat marjoista.

Kasvit alkavat muuttaa väriään valmistautuessaan talvilepoonsa.

Selvät ruskan värit metsäkurjenpolven lehdissä.

Halkojen teko on mieheni yksi askareista mökillä. Pino tuoreita klapeja kuivumassa.

Ongella käynti on toinen mieheni mielitouhuista mökillä. Hän myös valmistaa kalat ruoaksi, kun minä olen raa'alle kalalle allerginen enkä siksi pysty valmistamaan siitä ruokaakaan. Syön kyllä oikein mielelläni.

Minä puolestani keräilen vaikkapa kantarelleja ja valmistan ne ruoaksikin asti. Huomaathan muuten, että minulla oli mukana mökillä tuo ulkogerbera, josta kerroin täällä. Enhän minä malttanut jättää sitä kotiin, kun ei meillä käynyt kukaan kastelemassa kukkia ja tämä tarvii vettä joka päivä. Pian siinä avautuu ensimmäinen kukka, sitä odotan jännityksellä. Tämä on siis ensimmäinen gerbera, jonka saan jatkamaan kukintaansa.

Kuva herkullisesta ruoka-annoksestani, joka valmistui mieheni ja minun yhteistyöllä. Miehelleni oli lisäksi kotoa omasta perunamaasta kaivettuja perunoita keitettynä, mutta minä olen melkein "karppi", noudatan siis vähähiilihydraattista ruokavalioa, joten perunat ja leivät jäävät minulta yleensä syömättä.

Minun bloggaamiseni tahti on hidastunut viime aikoina, kun on ollut kaikenlaista "ylimääräistä" touhua. En ole ehtinyt entiseen tapaan vierailemaan toisten blogeissa enkä kommentoimaan niissä, joissa olen poikennut. Mutta kiireiden mentyä ohi palaan tuttuun tapaani. Myös käsitöitä pitäisi päästä taas tekemään enemmän, sormia jo syyhyttää siihen malliin. Sukkasatokinhan alkaa pian, joten sadonkorjuuta taas luvassa koko porukalle.

Vanhoja muistellen

Eilen tuosta vanhasta radiosta kertoillessani nousi mieleen monia muistoja. Pitihän minun ruveta katselemaan sitten vanhoja valokuviakin. Niitä, jotka olen skannannut ja tallentanut tietsikalle. Pari niistä haluan nyt esitellä teillekin.

Tätä voisi kutsua vaikkapa kihlakuvaksi, kun siinä kihlapari poseeraa valokuvaajan edessä vanhaan tyyliin. Rovaniemen torilla oli pitkään valokuvaaja, joka kuvasi ihmisiä kuvausteltassaan vanhalla kamerallaan. Taustana oli maalaus jostakin pohjoisesta. Minulla on muistikuva, että kuva olisi Lemmenjoelta, mutta en ole asiasta varma. Me olimme kihlautuneet muutamaa kuukautta aikaisemmin ja kerran torin poikki kävellessämme päätimme piipahtaa kuvattavaksi. Elettiin vuoden 1967 syksyä.

Edit. 13.8: Piti sanomani, että elettiin syksyä 1968! Noin se muisti pätkii!

Tämäkin kuva on samoilta ajoilta. Tuo eilisen postauksen radio näkyykin osittain tuossa hyllyllä kirjojen alapuolella. Kuvassa etualalla on ystävättäreni Marleena ja istumassa minä itse. Kuvan otti muistaakseni mieheni, silloin siis sulhaseni. Aika lyhyitä ovat hameet olleet silloinkin. Ja nuoret naiset hoikkia! Nyt he ovat vähän vanhempia ja tukevampia, mutta liekö muuta muutosta tapahtunut. No, tosiasiat täytyy myöntää, siis muutosta on tapahtunut muutenkin, mutta ei sitä itsestään huomaa oikeastaan.

Näihin nostalgisiin tunnelmiin lopettelen ja toivottelen taas kaikille oikein ihanaa kesäistä viikonloppua! Nautitaan vielä kesästä ja lämpimistä päivistä!

Hellepäivän jorinoita

Voi ystävät, eikö olekin ihana kesä! Ainakin täällä meidän seutuvilla on ollut jo monta viikkoa mukavan lämpimiä päiviä. Ja vaikka on välillä satanutkin, se ei ole viilentänyt ilmaa. Sadehan on tietenkin hyväksi kaikelle kasvustolle kuin myös puhdistaa ilmasta pölyjä. Tällaisesta ilmasta minä pidän ja kyllä minä olen nauttinutkin tästä säästä. Vielä iltamyöhään voi käydä ulkona pukematta lämmintä päälleen.

Käsitöistä ei ole mitään kerrottavaa, on ollut hiukan hiljaista sillä rintamalla. Pihallakaan ei ole mitään esiteltävää ihanuutta, mutta lupeissa on. Tai oikeastaan se on terassin pöydällä, nimittäin tämä gerbera, jonka sain kesäkuussa. Saadessa siinä oli muutamia kukkia ja yksi nuppu, jotka ilahduttivat minua aikansa. Ja kuten jo tuolloin taisin kertoa, en ole koskaan onnistunut saamaan gerberaa jatkamaan kukintaansa. Niin uskoin nytkin käyvän, kun ei uusia nuppuja ilmaantunut pian kukinnan loputtua. Mutta kun lehdet olivat kauniin vihreät ja terassilla oli tilaa, niin annettiin sen olla siellä. Lomalla ollut tytär otti terassikasvien hoidon huolekseen, joten hänen ansiotaan on, että gerberassa on nyt peräti kuusi nuppua.

Tässä se suurimmaksi ehtinyt nuppu ponnistelee kohti valoa. Malttamattomana odotan kukan avautumista. Jään seuraamaan tilannetta, tulen kyllä raportoimaan täälläkin kukinnan etenemisestä.

Minulla kävi tänään mieleinen vieras ja tuli oikein tuliaisen kanssa. Nimittäin blogiystävä Seijasisko oli käymässä muulla asialla täällä lähettyvillä ja samalla poikkesi hakemaan minun tekemiäni Etiopiaan lähteviä nuttuja. Seijasisko ystävällisesti hoitaa ounelaisten tekemien nuttujen postituksen yhtenä pakettina.

Tällainen ihana kynttilä oli hänellä tuomisinaan, kun pian tämä ihana kesä on takana päin ja syyspimeinä on mukava poltella kynttilöitä. Kuvausta varten sijoitin kynttilän tuohon vanhan radion viereen. Radio on peräsin vuodelta 1967, jolloin vastavalmistuneena muutin ensimmäiseen omaan asuntoon. Siinä on myös levysoitin tuossa vasemmassa reunassa. Vielä se toimii, vaikka eipä sitä ole tullut käytettyä pitkään aikaan.

Ai niin, kynttilästähän minä olin kertomassa. Siinä on niin herkän kaunista kukkakuviointia, että mahtaakohan tätä raskia polttaakaan. Taidan pitää ainakin aluksi vain ihailtavana.

Heinäkuussa valmistuneet

Elokuu on jo hyvää vauhtia kulumassa ja minulla on raportti heinäkuussa valmistuneista töistäni tekemättä, mutta ei ole enää kauan. Tässä se nyt tulee.

3.7. Tavissukat koko 40 Novitan 7veljestä jämistä 120 g
10.7. Kesälaukku n:o 4 virkattu Tenneseestä 230 g
10.7. Sukat kokoa 39 vihreäsävyisestä Nalle Colorista 75 g
14.7. Linnéa-huivi Dropsin Lin-langasta 150 g
23.7. raitasukat kokoa 39 ruskeaa Nallea ja Regia raitalankaa 80 g
25.7. sukat n:o 39 leveä malli harmaata Nallea ja ruskeansävyistä Nalle coloria 105 g
31.7 sukat n:0 38-39 ruskeansävyisestä Nalle colorista 80 g
24-31.7. Tiskirättejä 8 kpl Novitan Bambu-langasta 170 g

Langankulutus yhteensä 1010 g.

Kuvat kokosin taas kollaasimuotoon. Jos isompana haluat nähdä jonkun niistä, löytyy se valmistumisaikansa mukaan tuolta alempaa.

Minulla oli sellainen tunne, etten ole paljon mitään käsitöitä tehnyt koko kuukauden aikana. Mutta yllättävän paljon näitä löytyi sekä lukumäärältään että langankulutuksella mitattuna. Taitaa muuten olla tämän vuoden toiseksi suurin kuukausittainen langakulutus. Tänä vuonna olen kutonut tai virkannut yhteensä 6420 grammaa erilaisia lankoja.

Mukava kesäisen lämmin sää hellii meitä edelleen täällä Oulun seudullakin. Eilen ja tänään on satanut muutamista kuuroista vettä kovastikin, mutta sitten on taas aurinko paistanut. Eikä lämpö ole karannut sateen mukana minnekään, kuten usein käy. Eilen hekuttelin yksinoloani ja mitä kaikkea tekisinkään. Enpä ole mitään erityistä saanut tehtyä, kun eilen alkanut kurkkukipu on saanut seurakseen nuhan ja päänsärynkin ja olo on aika kehno. Sisällä ja terassilla olen istuskellut lukemassa tai tässä koneella.

Tämän kirjan sain hetki sitten luettua loppuun. "Hulluja nuo venäläiset", sattuuko olemaan tuttu jollekin. Suomenruotsalaisen pitkään Venäjällä asuneen Yleisradion kirjeenvaihtajan Anna-Lena Laurénin ajatuksia ja kokemuksia venäläisistä. Lainaus kirjan esittelystä takakannessa: "Hulluja nuo venäläiset" on kirjoitettu lämmöllä, huumorilla, ilolla ja ihmetyksellä - mutta myös kiukulla, aina silloin kun tarve vaatii. Sattumalta tähän kirjaan törmäsin kirjastossa ja nappasin mukaani tutustumista varten. Suosittelen niille, jotka kenties haluavat avartaa näkemystään itäisen naapurimme kansasta.

Lopuksi vielä kuva Ellasta, jolle tein mekon kesäkuussa. Kuva on pieni, mutta näkee siitä sen verran, että mekko on aivan passeli neitoselle. Kuvan julkaisuluvan antoi tyttären äiti, joka kertoi mekkoa käytetyn useasti ja tykkäävänsä siitä. Ja sammakkosukatkin ovat isolle veljelle sopivat, mutta odottavat viileämpää ajankohtaa päästäkseen käyttöön.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Nautitaan upeasta kesästämme vielä, kuka lomaillen, kuka marjastaen, kuka neuloen, kuka mitenkin kokee mukavimmaksi. ;)

Tääl yksinäni...

"Tääl yksinäni laulelen..." - jotenkinhan ne tuohon tapaan menee ne laulun sanat, jotka pulpahtivat jostakin mieleeni. On nimittäin sellainen harvinainen tilanne, että olen yksikseni kotona. Yleensähän me kaksi eläkeläistä ollaan ja kuljetaan yhdessä, mutta nyt jäin kotiin miehen lähtiessä mökille. Saapa nähdä, montako päivää saan viettää yksikseni ja mitä ohjelmaa keksin. Alunperin minulle piti tuleman kaksi blogiystävää kylään viikonlopuksi, mutta sairaus astui kuvaan ja muutti suunnitelmia. Vilkutukset vain näille ystävilleni ja pikaista toipumista sairaalle! Me palaamme pian asiaan.

Sitten raporttia valmistuneista käsitöistä. Sellaisia pieniä vaatimattomia nämä minun tekeleeni taas ovat, mutta reilun viikon aikana näitä olen pikkuhiljaa tikutellut. Parit sukat ja nippu tiskirättejä.

Perussukat mallia Matleena aloitin matkalla mökille viime viikon perjantaina. Lankana on harmaa Nalle ja ruskeankirjava Nalle Colori, joilla molemmilla kaksi kerrosta vuorotellen, paitsi varren suu ja kanta pelkällä harmaalla. Sukat ovat kokoa 39 pulleaan jalkaan sopivat, kolmosen puikoilla silmukoita 72. Langan kulutus yhteensä 105 g.

Kummasti nuo harmaat kerrokset rauhoittavat Colorin levottomuutta. Ainakin parit sukat olen aiemmin tällä kahden langan tekniikalla tehnyt ja taidanpa käyttää vastakin. Yksivärinen lanka rauhoittaa kirjavaa mukavasti ja toisaalta näin voi käyttää pois kirjavien kerien loppuja.

Vertailun vuoksi tein toiset sukat pelkästä Colorista samalla mallilla, silmukoita nyt työssä 60 samoilla puikoilla ja koko 39. Lankaa kului näihin sukkiin 80 g.

Mökkimatkalle otin mukaan myös Anttilan alesta ostamiani Novitan Bambu-lankoja ja niistä tein muutamia tiskirättejä. Näistä on tarkoitus osan jäädä omaan käyttöön, osa menee taas pikkulahjoiksi. Minulla on itsellä kokemusta vain puuvillaisista tiskiräteistä, mutta pian saan siis kokemusta bampuisistakin. Kehuja olen niistä kuullut, moni kertoo tykkäävänsä enempi bampuisesta kuin puuvillaisesta.

Sinisiä ja turkooseja tein mukaillulla Ananas-mallilla yhteensä kuusi kappaletta, mutta niistä jäi kolme jo mökkireissulla lahjoiksi. Punaisesta valmistui ensin tutulla mallilla pyöreä pitsireunainen rätti ja ...

... sitten vielä eilen illalla täällä kotona tähtirätti. Tätä ohjetta en ollut aiemmin käyttänyt, mutta taidanpa tehdä näitä lisääkin, niin mukavalta malli tuntui tehdä ja rättikin tuntuu mukavalta. Silmukkalukua tosin lisäsin 20:een ohjeen 15:n sijaan.

Nyt taidan alkaa suunnitella ohjelmaa itselleni viikonlopuksi. Huomenna on OuNen neuletapaaminenAinolan puistossa, saapa nähdä ehdinkö sinne.

Leppoisaa lauantaita ja suloista sunnuntaita kaikille!