Syysaurinko paistaa

Blogistaniassa, tai ainakin neuleblogeissa, on viime viikkoina nähty runsaasti ihania, aurinkoisia kukkasia.  Niitä on jaettu avokätisesti sinne ja tänne.  Minullekin lennähti yksi!

Prusiluskalta sain tämän, lämmin kiitos tästä mieltä lämmittävästä palkinnosta!

Yleensähän näihin palkintoihin liittyy jotain tehtävää, ettei saaja vallan liian helpolla pääsisi. Niinpä nytkin minun pitää tunnustaa seuraavat kymmenen asiaa itsestäni: 

1. Suosikkiväri:  sininen ja siniseen sävähtävät punaiset

2. Suosikkieläin:  ehkä koira, koska sellainen meillä olisi todennäköisesti, elleivät perheen allergiat olisi esteenä

3. Suosikkinumero: ei mikään erityisesti

4.Suosikki alkoholiton juoma:  mökin kaivon vesi

5. Facebook vai Twitter?  Facebook, mutta laiskasti sekin

6. Intohimosi:  Tarviiko sitä sanoakaan, käsityöt tietenkin 

7. Saada vai antaa lahja:  Kumpikin tuntuu mukavalta, mutta antaminen taitaa mennä edelle

8. Suosikkikuvio:  vaikkapa salmiakkikuvio

9. suosikkiviikonpäivä:  torstai, koska silloin on pilatestuntini

10. Suosikkikukka: niitä on lukuisia, nyt ensimmäisenä tulee mieleeni ruusu ja orkidea

Leikin sääntöihinhän kuuluu, että tämä pitäisi jakaa edelleen kymmenelle blogille, mutta nyt olen petturi enkä jatka kiertokulkua.  Napatkoon tämän kuka vain, joka haluaa kertoa meille kysyttyjä asioita.

Nyt ne sytomyssyt

Edellisessä postauksessa jo lupailin, että sytomyssyjä tuon tänne näytille.  Ja nyt on se hetki, mutta  aivan tuttuja malleja kaikki, joten ei mitään uutta ja ihmeellistä ole odotettavissa.

                                   

 

 Minulla oli varastossani Novitan Cotton Luxusta kaksi kerää, sininen ja vihreä. Nepä muuntuivat Tähdellisiksi TiiQ:n mainiolla ohjeella.  Sen verran ohjeesta poikkesin, että tein lakkeihin resorin, jossa oikeat silmukat kiertäen.

Yksi 50 g:n kerä riittää just sopivasti yhteen myssyyn ja kukkaan ja pienet pätkät jäi käytettäväksi joskus vaikkapa Nepal-myssyihin.

Samaten loppu Lidlin puuvillalangasta päätyi Tähdellisiksi.  Eikä siitäkään sen enempää jäänyt jäljelle.

Tätä lankaa oli Lidlissä tarjouksessa muistaakseni alkukesästä ja minäkin sitä kokeeksi ostin yhden 200g:n erän. Täällä on kaksi ensimmäistä myssyä, jotka tein tästä langasta. Kovin on kovaa tämä lanka, onneksi pehmeni huuhteluainekäsittelyllä sen verran, että voinee käyttää sytomyssynä, mutta en aio ostaa lankaa enempää tähän tarkoitukseen.  Muuten lanka on napakka ja ainakin tämä petroolin värinen on minusta kiva värikin.

              Mutta tästä seuraavasta myssystä minä pidän aivan erityisesti. Ja tämä on oikein pehmeä eikä varmasti ärsytä kenenkään herkkääkään päänahkaa.  Valitettavasti vain en saanut kuvaan värejä  oikeiksi.

  

Perusmyssy neljästä eri langanlopusta. Alinna harmahtavan vihreä Zitron Kokon-lankaa (35% silkki, 35% puuvilla, 30% polyakr.) ensin resorissa ja sitten  vuororaidoin (2 krs värillä) sinisen sävyisen Novitan Puro Batikin kanssa. Kun Puro Batik loppui, sen tilalle otin sinisenharmaan Kokon nyssäkän, jolla sain tehtyä vielä antenninkin myssyyn.  Vihertävän Kokonin loputtua astui mukaan vihreää puuvillalankaa pieni nimetön nyssäkkä.  Langat menivät niin tarkkaan, että Nepal-myssyihin jäi vai puolen metrin pätkä siniharmaata Kokonia.  Myssy painaa 50 g.

Päälaella tavanomaiset kavennukset 2 o yhteen tasavälein kahdeksassa kohtaa joka toinen kerros.  Ja lopuksi muutaman sentin korkuinen antenni  4. silmukan i-cordilla.

Sukkasatoa tässä jo odotellaan alkavaksi, vielä viikko odoteltavana.  Sitten päästäänkin tositoimiin.  Minä kerään sukkasatoa Perunalaariin ja toimin sen toisena apuemonakin.  Meitä on jo 188 ilmottautunutta, mutta sunnuntaihin saakka ehtii vielä ilmottautua mukaan. Kaikki voivat osallistua, myös blogittomat. Tarkemmin voit asiasta lukea Sukkasadon Kotiladosta täältä.

Syksyn satoa

Otsikkoa mietin taas pitkään. Minulla on aina miettimistä, kun yritän kekata jonkun muun otsikon kuin että sukkia tai myssyjä taas. Sadonkorjuuseenhan tässä valmistaudutaan, nimittäin Sukkasadon, siitä tuo otsikko tuli mieleeni.  Syksyynhän olen minäkin jo täällä valmistaututunut.  Niinpä nyt valitsin tuollaisen vaikka eihän tässä vielä olla aivan syksyssä, eihän.  

Mökillä oltiin taas viikon verran ja sain siellä mukavasti tehtyä käsitöitä. Olen huomannut, että siellä minulla valmistuu samassa ajassa enemmän käsitöitä kuin täällä kotona. Ja yksi syy moiseen on varmaan tämä tietokone, joka jää kotiin. En siis voi siellä surffailla netissä tuntikausia niin kuin täällä joskus teen, vaan käytän senkin ajan mökillä käsitöihin.

Melkein kahdet sukat tikuttelin reissun aikana. Sanon melkein siksi, että ensimmäiset olin aloittanut kotona ja toiset lopettelin kotona, mutta pääasiassa näitä kudoin joko matkalla autossa tai mökillä.

 Keltaraitaiset perussukat kokoa 43 valmistuivat ensin. Näihin käytin kellertävän ikivanhan 7Veikan lopun raitoihin, ruskea on uudempaa ostoskertaa. Lankaa näihin meni yhteensä 150 g.  Punaiset sukat ruskein raidoin ovat nekin tavissukat kooltaan 41.  Langat niin ikään 7Veikkaa ja kulutus 130g. 

           

Nämä kolme myssyä tein mökillä sanoisinko sarjatyönä. Panin nimittäin heti seuraavan puikoille, kun sain edellisen valmiiksi.  Enemmänkin olisin halunnut tehdä, mutta minun pienet jämälankanyssäkät alkavat loppua. Ja näihinhän saa käytettyä jopa 30cm:n pätkät.  Minähän tein kevättalvellakin tällaisia myssyjä tällä Ison Gnun Ullassa tarjoilemalla Nepal-myssyn ohjeella, jota olen hiukan muokannut minulle sopivaksi.  Olen siis tuhonnut melkoisen kasan jämälankoja aloittaen sieltä pienimmistä nyssäköistä.

Minun tapani poikkeaa Ison Gnun tavasta siinä, että teen myssyn ihan perusmyssynä enkä solmi langanpäitä yhteen vaan pujotan langanloput neulomalla vuoroin niiden yli ja ali jonkun matkaa. Tältä myssy näyttää sisäpuolelta. Lopuksi sentään hiukan siistin lyhentämällä noita pisimpiä langanpäitä.
 

Ensin valmistui tämä suurin myssy, jossa on 114. silmukkaa ja 3.5 mm:n puikoilla mentiin. Sopinee n. 60. cm:een päähän.  Erilaisia jämälankoja tähän meni yhteensä 105 g.

Seuraavaksi valmistui tämä hiukan pienempi myssy 112 s:lla samoin puikoin.  Painoa 100 g.

Tähän tuli mielestäni nätti päälaki.

Kolmas myssy saikin ihan oman ilmeensä, kun se halusi aivan välttämättä saada antennin huipulleen.  Ehkä joku muistaa minun maininneen joku aika sitten, että antennipipot kiehtovat minua nyt jostakin kumman syystä. Tämä on näistä kolmesta pienin, silmukoita vain 104, ja lankaa kului 90 g.  Mahtuu muuten hyvin omaan 57. senttiseen päähäni.

Kaikki tässä esittelemäni työt lähtevät lähiaikoina Villaa ylle -keräykseen, mutta vielä teen siihen lähetykseen jotain.  Minulla on nimittäin yksi laatikko, jonka aion kerätä täyteen villaisia ja lähettää vasta sitten. Kukapa sitä nyt vajaata laatikkoa viitsii lähettää.  Aikaahan on syyskuun loppuun saakka.

Muutaman sytomyssyn tein myös mökillä, mutta niistä teen erillisen postauksen, koska niiden loppukäsittely on vielä kesken.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Makeaa mahan täydeltä

Täältä on taas mökkeilty ilman tietsikkaa. Eilen illalla kotiuduttiin ja tänään vasta huomasin Mammutin muistaneen minua makealla tunnustuksella, kiitos, kiitos siitä!  Aina tällaisten saanti ilahduttaa mieltä, vaikka näitä aika paljon kiertelee täällä Blogistaniassa ja osuu itse kunkin kohdalle aina silloin tällöin.

Tunnustuksen myötä tulee kertoa itsestään seuraavat kolme asiaa

1. Lempiväri:

 Vaatteissani suosin sinistä ja tiettyjä punaisia sävyjä, mutta muuten lempivärini määräytyy paikan ja tilanteen mukaan.

 

2. Lempiruoka:

Jaa tämä onkin aika vaikea, kun pidän niin monista ruoista. Sanotaan nyt vaikka pihvi hirvenlihasta omaan tapaani ja keitettyä parsakaalia lisukkeena.  Ja jos oikein herkutellaan, niin jälkiruoaksi panna cottaa.  Onpa hyvää, vaikka itse sanonkin.

 

3. Minne haluaisit matkustaa:

Voisin vastata Mammutin tapaan, että Lankakauppaan tietenkin, kun Lumoava Lanka on muuttanut uusiin tiloihin ja en ole siellä vielä ehtinyt poiketa. Toisena kiinnostavana matkakohteena tuli mieleeni Indonesia, jossa otettuja  matkakuvia olen tässä hiljattain saanut ihailla. Mutta näistä kahdesta kohteesta tämä jälkimmäinen jäänee haaveeksi, joten matkin Mammuttia tässäkin asiassa.

Nyt onkin tunnustuksen saamisen hankalin kohta, kun tunnustus tulee jakaa edelleen kolmelle blogille.  Makeita blogeja on runsaasti, joten valinta on vaikea.  Mutta annan tämän nyt ilman perusteluita kolmelle sattumanvaraisesti mieleeni tulevalle blogille, joille en muista aiemmin tunnustusta antaneeni.  Ja ne ovat

Piironki-blogiin Päivikille,

Katjuksalle ja 

KristiinanSilmukoiden Kristiinalle, olkaapaa hyvät!

Lankaa tarjolla sytomyssyihin

 Syksy saapuu, mutta vielä on kesää jäljellä. Helteet tosin taitavat olla takana päin, johan niistä saatiinkin nauttia ihan riittämiin.  Joillekin olivat varmaan peräti kiusaksi asti.  Monilla käsityöt ovat olleet tauolla, mutta nyt syksyn lähetessä ne otetaan taas esiin.  Monet valmistautuvat ahkeroimaan Sukkasadon parissa, niin minäkin, mutta kyllä siinä sukkien ohessa ehtii muutakin tehdä.

 
Siksipä muistuttelen sytomyssyistä.  Vaikka niiden keräyskampanja on ohi, niin tarve ei ole.  Vuosittain sairastuu syöpään Syöpäjärjestöjen mukaan noin 24000 ihmistä.  Siis joka vuosi 24000!  Koskettaa meitä monia, jos ei itseä niin läheisiä, tuttavia, työkavereita...

Haastankin kaikki blogiani seuraavat ja täällä tilapäisestikin poikkeavat ilahduttamaan syöpään sairastuneita osallistumalla myssytalkoisiin edes yhdellä myssyllä tai lahjoittamalla lankaa niiden käyttöön, jotka tekevät myssyjä runsaasti.  Minun emännöimän Pohjois-Suomen eli OYS:n alueen keräyksen lisäksi on tiedossani ainakin kolme muuta jatkavaa keräystä, ne löydät täältä. 

Jos tarvitset lisätietoja sytomyssyistä, esim. millainen sen tulee olla, löydät klikkaamalla tuota sinisävyistä kampanjanappia tuossa ylhäällä, jossa lukee Sytomyssykampanja.

  Lankaakin olisi tarjolla myssyihin!

Jo heinäkuussa Susu kertoi täällä saamastaan yllätysvieraasta Tainasta, josta minä olen kertonut esim. täällä.  Tainahan on urakoinut jo satoja sytomyssyjä ja jatkaa edelleen. Yllätyksestä hiukan toivuttuaan Susu oli kerännyt pussillisen sytomyssyiksi sopivia lankoja lahjaksi meidä alueen sytomyssykeräykseen. Tuossa kuvassa ne nyt nököttävät, kiitos, kiitos ja lämmin halirutistus sinne Saloon Susulle!  Ihanaa, kun ajattelet meitäkin, vaikka itse olit keräämässä TYKS:aan mahtaa myssyvuorta.

Nyt nämälangat siis ovat jaossa!  Keltaista ja valkoista puuvillaa!  Ken haluaa vastaanottaa noita tehdäkseen niistä sytomyssyn/sytomyssyjä OYS:n alueen keräykseen,  ilmaiskoon minulle halukkuutensa 20.8. mennessä s-postilla  (osoite oikealla esittelyn lopussa).  Sovitaan sitten, miten toimitus tapahtuu.

Pari sytomyssyä oleen itsekin saanut valmiiksi.

 

Pylväillä virkattu peruspipo, reunassa rapuvirkkausta ja päälaella antenni.  Lanka on Lidlistä keväällä ostettua "Lima" Cotton knitting Yarn, 100% puuvillaa, jota kului reilu 50g. Virkkasin 3.5 mm:n koukulla tehden pylväät silmukan takareunaan.  Kavennuksen tein kokeeksi itselleni aivan uudella tavalla (siksi laitansen tähän itselle muistiin): työssä 100p, ens. krs:lla *8p, 2pyhteen*. Vähensin sitten välipylväitä joka krs:lla yhdellä, kunnes niitä oli enää kolme. Sitten kaksi krs:ta aina 2 p yhteen ja lopuksi krs 2 ks yhteen ja antenni.

Aika kovaa tämä lanka on, mutta pehmeni työskentelyn aikana. Liekö kovassa tärkissä. Nyt tämä ja tuo alempi myssy ovat molemmat kuivumassa, kun saivat Mammutin joskus suositteleman etikkavesikylvyn.

Tämä myssy on kudottu samaisesta Lidlin langasta kuuden silmukan palmikoita vääntäen. Malli on omasta päästä ja ihan suunnittelematta aloitin.  Suunnittelemaattomuus kostautuikin kavennuksiin päästyäni, sillä en ollut silmukkamäärää päättäessäni miettinyt, miten teen kavennusosan.  Tavallisestihan kavennan neulemyssyissä tasavälein kahdeksassa kohtaa, mutta nyt se jako olisi sekoittanut pahasti tuon kuvion. Siispä etenin ihan mutuna laskeskellen hiukan kavennettuja silmukoita ja välikerroksia.  Lopputulos on ihan OK.  Lankaa tähänkin kului hiukan yli 50 g ja 3.5 mm:n puikoilla mentiin.

Vielä jäi kyseistä lankaa lähes kaksi kerää. Luulen, että ainakin yhden myssyn vielä väsään, jos nämä eivät tunnu liian kovilta kuivuttuaan.

Sukkasatoon voi ilmottautua

Syksy se saapuu ja sadonkorjuuaika!

Sukkasatoa kootaan taas syys-lokakuun ajan.  Lähdethän sinäkin mukaan, niin tehdään yhdessä kasapäin sukkia ja muita käpälänlämmittiä.  Minä ilmottauduin jo.  :)  Ilmottautua voi 28.8 asti.

Elokuu pyörähti käyntiin

Ensinnäkin edellisen postaukseni arvuutteluun, jos jotakuta sattuu asia kiinnostamaan.  

Tämän vekottimen nimeähän minä kyselin.

Minna oli ihan selvästi perehtynyt aiheeseen ainakin teoriassa, mutta sitä hän ei kertonut, onko väkkärä muutenkin tuttu. Näin hän kirjoitti kommentissaan: "Tuo lelu on Pajupillistä pikisirkkaan kirjan mukaan täryväkkärä, vanhanajan perinnelelu". 

Meillä tätä laitetta on sanottu 1970-luvulta alkaen krokotiiliväkkäräksi. Nimen keksi mieheni, kun hän teki lapsillemme ensimmäisen väkkärän.

Sytomyssyjä aina vain tarvitaan, vaikka ihalitavan paljon niitä on ahkerat kädet tehneet ja lahjoittaneet sairaaloihin.  Mutta joka vuosi syöpään sairastuu Syöpäjärjestöjen mukaan noin 24000 ihmistä , joten lisääkin niitä tarvitaan. Mikäkö sytomyssy on?  Jos olet kiinnostunut aiheesta, kurkkaapa tuonne linkin taakse.  Pienellä vaivalla saat suuren ilon sairastuneelle lähimmäiselle.

Minun viimeisin ilahduttamistekeleeni on aivan perinteinen pipo resorineuleella (6 oikein, 2 nurin).  Lanka on Puro Batik, jota kului 50 g.  Puikot olivat 4mm ja silmukoita 96, joilla sain omaan 56 cm:n päähäni sopivan kokoisen myssyn.

Olipa muuten tihkasta kudottavaa. Erehdyin nimittäin ottamaan bambuiset puikot eivätkä ne luistaneet ollenkaan tuossa langassa.  Pitää muistaa, etten jatkossa erehdy yhdistämään näitä materiaaleja.

Kavennukset tein resorin kaikissa 12. sektorissa ihan mutuna ja lopuksi pienen "antennin" somisteeksi neljän silmukan i cordina.  Jotenkin tuo antenni myssyssä kiehtoo minua nyt. Edellinenkin sytomyssyni sai  sellaisen ja saattaapa seuraavaankin moinen tulla, mene ja tiedä.

Siirtykäämme seuraavaksi puutarha-osastolle.  Mainittakoon alkajaisiksi, että minä en ole ollenkaan innokas puutarhan hoitaja, mutta olosuhteiden pakosta sitä jonkin verraan teen, sillä asumme omakotitalossa.  Mutta tykkään kyllä, jos pihalla kasvaa paljon kukkivia kasveja, niitä ihailen alituiseen.  Ja tuleepa kuviakin napsittua ja tuotua tännekin.


Ensimmäiseksi pienen jatkokertomuksen osa n:o 3 ainokaisesta omenapuustamme.

Tältä se näytti eräänä maaliskuisena aamuna.  Rusakolla oli ollut nälkä ja se oli osannut hypätä sisälle korkeaan aitaukseen ja aterioituaan poiskin sieltä.  Tässä vaiheessa hyvästelin jo mielessäni pienen omenapuumme.

Mutta älähän huoli, kun päästiin alkukesään, niin puuhan alkoi puskea lehtiä ja kasvattaa oksantynkiä järsityn kohdan alapuolella olevista silmuista. 

Mies poisti jossain vaiheessa varovasti sen kuolleen yläosan ja nyt meillä on näin rehevä omenapuu.  Tosin entistä pienempi, mutta selvästi elossa kuitenkin.  Kirvatkin ovat tykästyneet tähän, joten niille pitää nyt antaa lähtöpassit.  Pitäisiköhän tälle rakentaa ensi talveksi katollinen häkki verkosta.

Pitänee esitellä tämäkin kukkija!  ;D  Mustasilmäsusanna oli alkukesästä niin upeassa kukassa ja kauniin vhreänä, mutta joku on hoidossa kai mennyt pieleen, vai mitä tuumaat. Susannaa minulla ei ole ennen ollut ja nyt keväällä sen taimen mielijohteesta ostin.  En perehtynyt sen kasvupaikkavaatimuksiin ollenkaan, olisi kai kannattanut. 

Helteinen kesä on takana päin.  Mutta vielä on lämmintä niin, että T-paidassa ja pienessä hameessa tarkenee aivan hyvin istuskella terassilla käsityön kanssa.  Tänäänkin istuin pitkän tovin, kuuntelin kyyhkysten kujerrusta ja lasten riemukasta meteliä naapuripihan trampoliinilta. Olipa rattoisaa virkata!

Kaikille hyvää elokuun ensimmäistä viikonloppua!