Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2008

Sateen ropinaa...

Viikon ajan on saatu sadetta enemmän tai vähemmän joka päivä. Eilinen päivä oli tosin kaunis ja aurinkokin paistoi, mutta iltamyöhällä saatiin kuitenkin sadetta. Sateenkaariakin on nähty useampana iltana, perjantaina oli jopa kaksittain. Silloin minä nappasin kameran ja lähdin yöpaidassa pihalle hiippailemaan. Oli jo aika myöhä, n. klo 23, joten ei ehkä kovin naapuri ihmetellyt hiippailuani.


Tässä näkyvät nuo molemmat kaaret, mutta tietenkin paljon himmeämpinä kuin oikeasti olivat. Tuo selkeämpi kaari jatkui tosi pitkänä, mutta en saanut sopivaa kuvakulmaa, että olisin saanut koko pituudeltaan kuvattua. Olisi kai pitänyt kiivetä katolle.


Ja sitten käsitöihin. Kuten jo kerroinkin, en voinut vastustaa Amandan kutsua, vaan minun piti saada se puikoille heti. Tavallisestihan minä teen sukat varresta aloittaen, mutta nyt päätin poikkeuksellisesti tehdä aivan Hepsin ohjeen mukaan.



Ja näin lupaavalta näytti ensimmäisenä iltana. Sen verran poikkesin Hepsin ohjeesta, että tein sukkapuikoilla kierrepuikon sijaan. Mutta, mutta kun aikaa kului ja päästiin kantapäähän, totesin, ettei tämä käy. Sukan terästä oli tulossa liian pitkä(vaikka olin jo vähentänyt kerroksia), samoin kantapäästä liian korkea. Nyt huomautan, että minulla oli eri lanka kuin Hepsin ohjeessa, joten ohjeen vika tämä ei ole vaan sille sopimaton lanka. Ja kun en viitsinyt ruveta laskemaan ja säätämään ohjetta tälle langalle, päätin tehdä uuden aloituksen ja nyt varresta alkaen. Varresta aloitetussa on minun mielestäni helpompi säätää sukan kokoa kuin kärjestä aloitetussa. Johtuu ehkä siitä, että olen vain muutamia sukkia kutonut jälkimmäisellä tavalla ja ensimmäisellä lukemattomia.

Nyt ollaan siis kuvan osoittamassa vaiheessa, molemmat tekeleet vielä yhdessä. Nyt näyttää sukasta tulevan sopiva, vaikka näyttää tuollaiselta syttyrältä tässä, kun neule vetää vartta kasaan. Siis kärjestä aloitettu versio joutuu purkuun. Toivottavasti Hepsi ei pahastu muutoksesta.

Tässä tikutellessa olen pähkäillyt omia neulontatottumuksiani: olenko liian kaavoihini kangistunut, kun en viitsinyt tehdä toista yritystä kärjestä aloittaen vaan menin helpointa reittiä. En tiedä.

7 kommenttia:

  1. Kauniin vihreä lanka :)

    Itse ole tehnyt vain muutamia kertoja kärjestä aloittaen sukkia ja muutamaan kertaan olen joutunut säätämään ennen kuin olen onnistunut aloittamaan kantapään teon tarpeeksi aikaisin. Nyt kun sen osaa aloittaa oikeaan aikaan, niin menettelee sukan teko kärjestä aloittaenkin. Mieluiten teen sukan kuitenkin edelleen perinteisesti ylhäältä alas. Kaavoihin kangistunut taidan olla :D

    VastaaPoista
  2. En todellakaan pahastu muokkauksistasi. :) Harmi että jouduit purkuhommiin, mutta sellasitahan se on. Minä ekassa Amandassani taas jouduin purkamaan, kun ekan kerran kantapäästä tuli liian tiukka. Mutta minulle sopii tuo kärjestä aloittaminen ja osaan jo siinä muuttaa kokoa. Nyt Noro-Amandoissa aloitin lyhennetyt kerrokset aikaisemmin ja siis vähemmällä silmukkamäärällä, koska lanka on hiukka paksumpaa.

    VastaaPoista
  3. Sama vika mullakin - jotenkin sukan tekeminen varrestapäin on paljon helpompaa ja nopeampaa....

    VastaaPoista
  4. Kyllä on komeat sateenkaaret.Taivaaltakin löytyy niin paljon,paljon värisävyjä.
    Minä en edes viitsi opetella sukkaa kärjestä. Kun kerran varresta on helppo alkaa,niin miks pitäis aloittaa kärjestä!

    VastaaPoista
  5. Kokeilematta minullakin kärjestä aloitetut sukat,,,ne sniikkerithän tein kärjestä aloittaen, mutta niihin ei tullut kantapäätä. Täytyy taas sitten syksyn tullen alkaa sukkia värkkäämään:)
    Saitko postini?:)

    VastaaPoista
  6. Meitä kaavoihinsa kangistuneita on siis enemmänkin... Varresta minäkin sukan aloitan useimmiten siitä yksinkertaisesta syystä, ettei tarvitse sitten tuijotella koko ajan ohjetta, kun perusmalli ja silmukkaluku on suurinpiirtein päässä. - Kävitkös muuten katsomassa, oliko siellä sateenkaaren päässä kultaa? Saisi vähän lankarahaa... Meillä nuorimmat lapset uskovat vakaasti, että kultaruukku on jossain siellä olemassa. Eivät usko päinvastaiseen propagandaani.

    VastaaPoista
  7. Aika salaperäisen näköinen tuo sateenkaarikuva!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.