Tämän Honest Scrap-palkinnon ja haasteen kertoa 10 totuutta itsestäni sain jo ajat sitten Villa Lankalasta. Kiitos sinulle tästä, blogiystäväni! Luvattoman pitkään on mennyt vastaamisen kanssa. Jotenkin minusta on nyt tuntunut työläältä ruveta kertomaan totuuksia itsestäni, vaikka ei minulla mitään mielenkiintoisia salaisuuksia olekaan.
Siispä niitä totuuksia minusta...
1. Palkinnon sain saatteella "Matleenaan huumorihöysteinen kerronta vie mukanaan." Itse pidän itseäni melko totisena, vaikka katselenkin usein maailmaa ja kanssamatkaajiani pilke silmäkulmassa ja sisään päin hymyillen. Itselleni kyllä osaan nauraa. Itselleen nauraessa saa mielestäni ehkä parhaat naurut.
2. Olen itsekseni viihtyvä ja ehkä joidenkin mielestä syrjään vetäytyvä, mutta silti nautin läheisten ja ystävien seurasta suuresti.
3. Minä olen ehkä paremmin kuuntelija kuin kertoja, ainakin omista asioistani vaikenen aika usein ja kuuntelen toisen asioita. Joskus käy niinkin, että aivan sivulliset uskoutuvat minulle kovin henkilökohtaisista ja intiimeistä asioistaan.
4. Iän myötä olen oppinut fuskaamaan joissakin asioissa, jotka eivät ole huipputärkeitä. Ainakin siivouksessa! ;DD
5. Osaan nauttia elämän pienistä ihanista asioista ja olla niistä onnellinen.
6. Haluan elää yksinkertaista ja rauhallista elämää ilman paljoa tavaraa ja kiirettä. Tälle tielle olen vasta opettelemassa, varsinkin liiasta tavarasta eroon pääsemisessä. Kiireen jätin taakseni jo päästessäni eläkkeelle.
7. Kesä on minusta paras vuodenaika. Eipä silti, kyllä muutkin vuodenajat menettelevät. Vaikka olen asunut eteläisessä Lapissa yli 20 vuotta ja kokenut siellä kaamoksen, en ole koskaan konenut kaamosmasennusta. Mutta kesä ja aurinko, niistä tykkään ja nautin.
8. Yhdestä ominaisuudesta olen hiukan kateellinen muille, nimittäin musikaalisuudesta. Minä en osaa laulaa ollenkaan eikä minulla ole minkäänlaista musiikkikorvaa. Muuten en koe kateutta toisia kohtaan.
9. Olen aika laiska liikkumaan, mutta pilateksessa käyn ja paritanssi on mieheni ja minun yhteinen rakas harrastus. Pilates on minun lajini.
10. Käsityöt, lukeminen, ristikoiden täyttäminen tämän bloggailun ohella ovat niitä arkipäivän juttujani, joiden parissa vierähtää tunti jos toinenkin. Televisiota en juuri katso ja radiotakin kuuntelen aika vähän.
Siinäpä kymmenen totuutta minusta. Sainhan minä ne puristettua itsestäni ulos, vaikka välillä tuntui työläältä. Mutta yhdenneksitoista totuudeksi voisin lisätä vielä olevani sitä mieltä, että elämässä pitää olla haasteita. Siis haasteena otin tämän palkinnon vastaan ja nyt olen tyytyväinen, kun tämän sain tehtyä. Hyvä minä!
Pelin henkihän on sellainen, että minun tulisi nyt jakaa palkinto eteen päin kymmenelle bloggaajalle ja haastaa heidät kertomaan totuuksia itsestään. Tässä kohden kyllä olen luopio ja jätän haasteet lähettämättä, mutta jokainen joka on halukas kertoilemaan totuuksia itsestään, ottakoon tämän mukaansa. Toivon kuitenkin sinun jättävän siitä tiedon kommenttina, että tiedän tulla lukemaan totuuksiasi.
Mukava lukea;) Minusta sinä et ole tosikko.Itsekkin pidän itseäni tosikkona, mutta yleensä muut on sitä mieltä etten ole tosikko, yritän vaan suhtautua aina ja kaikkiin asioihin niin tosissani.
VastaaPoistaHauskaa viikkoa!
P.s Viikonloppua odotellaan...
Villa Lankala: Haa sinä ehditkin jo tänne, ennen kuin ehdin sinulle edes vinkata tästä! ;) On muuten mukava kuulla, ettet pidä minua tosikkona, sillä sitä en halua olla.
VastaaPoistaViikko kuluu mukavasti odotuksen merkeissä! :)
Muutama kohta kolahti, koska olisin kuvaillut itseäni aivan samalla tavoin. Kyse ei kuitenkaan ollut pilateksesta; en ole sitä vielä koskaan kokeillut:D
VastaaPoistaPakko kommentoida tuota musikaalisuutta. Sinähän harrastat tanssia, ja tanssissa on yleensä musiikki, jonka mukaan tanssitaan. Jos olisit täysin epämusikaalinen, et voisi tanssia! :) Uskon kuitenkin, että koska nautit tanssista, sinulla täytyy olla erinomainen rytmitaju, ja varmasti myös nautit siitä musiikista, jonka tahdissa tanssit. Olet siis musikaalinen! :) Monet unohtavat sen, että rytmitajukin on musiikkia, ja itse asiassa rytmi on ensimmäinen musiikin osa-alue, josta ihminen tulee tietoiseksi, nimittäin äidin kohdussa jokainen kuulee/tuntee/aistii ensimmäisenä äidin sydämensykkeen, ja siitä lähtee tutustuminen musiikin maailmaan. Pienten lasten kanssakin tutustutaan musiikkiin aluksi rytmin kautta, siis vaikkapa köröttelemällä, hyppimällä, keinumalla, taputtamalla, liikkumalla jne. musiikin sykkeessä - melodiaan tutustuminen tulee paljon, paljon myöhemmin. Sitä paitsi jokaisella ihmisellä on kyky laulaa, kukaan ei ole syntyessään toista "lahjakkaampi" tai "musiikillisempi", kyse on vain siitä, saako siihen harjoitusta, virikkeitä ja kannustusta vai ei. Laulaessa tarvitaan täsmälleen samoja lihaksia kuin puhuessa, ja lihakset toimivat teknisesti myös täysin samalla tavalla. Jos siis osaat puhua, osaat myös laulaa, koska puheen ja laulun tuottamisessa ei ole mitään eroa. Ihan oikeasti! :) Minä näen aina punaista, kun joku väittää olevansa epämusikaalinen, koska maailmassa ei ole ainoatakaan epämusikaalista ihmistä. Ihan niin kuin kaikki ihmiset osaavat piirtää, tanssia, tehdä käsitöitä... jos vain haluavat ja jos heillä on siihen mahdollisuudet! :)
VastaaPoistaTuo Marin analysointi on varmaan ihan totta joka sana, sitä vaan ei ole tullut ajatelleeksi, että mitä kaikkea sitä osaisi, jos tosissaan yrittäisi.
VastaaPoistaMarjut: Kannattaiskohan sinunkin kokeilla pilatesta, niin olisi sekin vielä samaan kolahtava! ;)
VastaaPoistaMari: Näin olen kuullut ennenkin väitettävän, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että toiset ovat vähemmän musikaalisia kuin toiset. Ja minä olen niitä kaikkien vähiten musikaalisia ihmisiä varmaan. Mutta ehkä minäkin olisin jotain oppinut, jos olisin nykykäsityksen mukaista musiikinopetusta saanut. Rytmitajustani en oikein osaa sanoa mitään, mutta käsittääkseni paritanssissa ei naisen rytmitajulla ole niin suurta merkitystä, kun mies vie ja nainen seuraa. Tai ainakin näin pitäisi olla vaikka monesti näkee päinvastaistakin, mutta se onkin sitten jo eri juttu. ;)
Pirena: Niin, ehkä minäkin jotain voisin oppia tuollakin saralla. Vieläkin. ;)
Hih, aika monta totuutta lausuit myös minusta! :)
VastaaPoistaKaisa: Niinkö sattui! ;)
VastaaPoistaTuo yksinolo on mullakin tullut tosi tärkeäski eläkkeelle pääsyn vuoksi. En ole yksinäinen mutta osaan nauttia yksinäisyydestä . Läheisteni sairatelut tälähetkellä tuo ikävä kyllä stressiä elämääni ja kiireitäkin.
VastaaPoista