Pian messuillaan

Huh, kun tuo aika rientää! On kulunut jo monta päivää edellisestä päivityksestä. Enpä ole juuri ehtinyt vierailemaan seuraamissani blogeissakaan kommentoinnista puhumattakaan ja tämän omankin päivittäminen on siirtynyt päivästä toiseen. Tiistai ja keskiviikko kuluivat autossa istumiseen, kun ajeltiin noin 1000 km, josta osan matkaa kovin huonoissa ajokelissäkin. Itse istuin ratissa vajaan 400 km, joten muun aikaa sukkapuikot suihkivat. Nyt olen taas maisemissa, joten eiköhän tässä päästä pian tavalliseen päiväjärjestykseen. Kolmet sukat on valmiina odottamassa höyrytystä ja kuvausta ja senjälkeistä pääsyä tänne Lankapirttiin.

Viikonloppunahan on Oulun kädentaitomessut ja sinne on minunkin tarkoitus rientää lauantaina heti aamusta alkaen. Seurakseni saan ystäväni Marleenan, joten kiertelemme yhdessä. Olisi kyllä kiva tavata blogituttuja, joten jos olet siellä ja tunnistat, niin nykäisepä huivin reunasta.

Että tunnistaisit minut paremmin, olen päättänyt ottaa ylleni kuvan Panache-huivin. Muuten taitavat vaatteeni olla sinisen ja harmaan sävyisiä ja tummat hiukseni roikkuvat epämääräisinä. Olen nääs kasvattamassa niitä pitkiksi ja ne ovat nyt juuri pahimmassa vaiheessa.

Muuten pitänee kertoa, että parissa edellisessä päivityksessä kertomani talvi oli ja meni jo. Nyt lunta on enää pieniä plänttejä jossakin, nurmikko viheriöi taas kauniina. Lumiukkokin köllähti pian kuvaamisen jälkeen makaamaan ja nyt siitä ei ole enää rippeitäkään jäljellä.