Tunnustusta taas pukkasi

Sain Mammutilta tunnustusta ja haastetta. Kiitos Mammutti!

Edit klo16.24. Sain tämän saman haasteen Katiltakin. Huomasin haasteen, kun olin viemässä haastetta hänelle itselleen. Hauska ja hassu yhteensattuma! Samaan aikaan olemme haastaneet toinen toisemme samaan juttuun! No nythän on haasteisiin vastattukin. Kiitos sinullekin Kati!

Säännöt
1. Laita tunnustus blogiisi.
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti

Ja sitten vastaamaan! Ensinnäkin on sanottava, että kaikki aistit ovat tärkeitä eikä niistä antaisi tietenkään mitään pois vapaaehtoisesti. Ja jokaisessa niissä on hyvät ja huonot puolensa.

Kuulo: Mukavaa ja tärkeääkin on kuulla kaikenlaista, mutta ei ehkä minulle aisteista tärkein. Lintujen laulusta, tuulen suhinasta, kosken kohinasta ja muista luonnon äänistä nautin kuten myös kauniista harmoonisesta musiikista ja pienen lapsen jokeltelusta. Mutta monet äänet ärsyttävätkin, esim. liikkeissä kuuluva rauhaton musiikki tai TV:n ääni liian voimakkaalla. Kuuloaisti on tärkeä myös varoitusäänten kuulemisen takia, vaikka sitä ei aina tule ajateltua.



Näkö: Näköaisti on minulle sensijaan tärkeä. Nautin suunnattomasti kaiken kauniin näkemisestä esim. luonnossa. Voiko kauniimpaa olla kuin auringonlasku tai -nousu tai tähtitaivas tai vaaramaisena Kainuussa tai tunturimaisema Lapissa. Entäs kukat, perhoset, eläimet... Lukematon määrä kaikkea kaunista löytyy luonnosta. Näköaisti on tietenkin tärkeä minulle myös käsityöntekijänä. Kun saan tehtyä jotain kaunista omin käsin, tuottaa se suuren ilon itselleni. Mutta tiedän myös, että jotain käsityötä voisin tehdä sokeanakin. Äitini mummo on aikoinaan kutonut sukkia sokeana ja näin tekee myös erään ystävättäreni sisar nykyäänkin. Näköaistista en muuten keksi mitään huonoa puolta, jos ei oteta huomioon sen menettämistä.

Tunto: Äkkiä ajatellen tuntoaisti ei tunnu kovinkaan tärkeältä. Mutta onhan se tärkeä, esim. kuuman tai muun kipua tuottavan vaaran välttämisessä. Vaikka kipua sinänsä en tietenkään haluaisi tuntea, vaikka siihenkin joudun alistumaan. Mutta saammehan me monia ihania nautintojakin tuntoaistin välityksellä, esim. kun hyväilemme tai meitä hyväillään, pehmeän langan kosketus, eläimen turkin pehmeys, veden kosketus uidessa tai suihkussa...


Haju: Hajuaistissakin on kaksi puolta: hyvistä tuoksuista nautimme ja pahoja hajuja inhoamme. Ja pahat hajut ovat tarpeellisia siksi, että ne varoittavat meitä esim. pilaantuneesta ruoasta. Minä olen hajusteherkkä ja saan hengenahdistusta useimmista hajuvesistä ja monista hajustetuista tuotteista ja siksi aistin myös ne pahoina hajuina. Esim. teatterissa minä valitsen mielelläni istuinpaikkani penkin päästä, että edes toisella puolellani on hajustamatonta. Mutta kukkien tuoksusta ja monista muista luonnon tuoksuista nautin. Ja saunassa vastan tuoksu on ihana! Muita ihania tuoksuja ovat esim. kahvi, monet teet, hedelmät, suklaa, monet ruoat... Niin ja entäs pienen vauvan tuoksu sitten!


Maku: Makuaisti pelaa pitkälle yhdessä hajuaistin kanssa. Siinä samoin pahat maut suojaavat meitä ja hyvät maut houkuttavat syömään. Monelle meistä niin myös itselleni ruoka maistuu ehkä liiankin hyvin ja kun sitä on helposti saatavilla, siitä seuraa tiettyä haittaa. Mutta siitä en nyt puhu! Yleensä ne, mitkä ruoka-aineista ja juomista tuoksuvat hyvälle, ne myös maistuvat hyvälle.


Tarkoitushan on jatkaa haastetta eteenpäin viidelle. Annan tämän seuraaville viidelle, jotka tulevat ensinnä mieleeni enkä rupea tarkistamaan, joko ovat saaneet saman haasteen muualta. Jos ovat ja ovat jo vastailleet, niin asiahan on silloin jo hoidettu. Enkä pahastu, jos joku ei halua ottaa tätä vastaan ensinkään. Siis tunnustus ja haaste menee Villa Lankalaan, Pirenalle, Katille, Heleenalle ja Sudelle, olkaapa hyvät!