Kintasvanttuut

Ensinnäkin lämmin kiitos kaikista joulutervehdyksistä, niin kommenttien välityksellä tulleista kuin perinteisistä korteistakin! Ja erityisesti niistä yllättävistä pikkulahjoista, jotka muutamat bloggaajat olivat minulle lähettäneet!  Kaikki ovat kovasti mieltä lämmittäneet.


Joulu on kulunut rauhallisen rattoisasti aivan suunnitelmien ja oletusten mukaisesti.  On syöty perinteisiä jouluruokia, on luettu paljon, katsottu TV:tä, kuunneltu joululauluja...  Ulkoiltu on vain hautausmaalla käynnin ajan, kun pakkanen on pysytellyt sen verran kireänä (n. -20), ettei se ole houkutellut.

Tämän kuvan nappasin tästä työhuoneen ikkunasta, jonka edessä tätä postausta väsään. Lunta lienee hiukan enemmän kuin viime jouluna, mutta ei ole oleellista eroa. Vaikka päivä on jo jatkumassa, hämärä haittaa vielä kuvaamista.

Mutta olen minä ehtinyt kutomaankin.  Ei kai ole niin suurta juhlaa, etten minä joutoaikoina tarttuisi käsityöhöni. Se kun ei minusta ole mitään työtä vaan lukemiseen verrattavaa itsensä viihdyttämistä. Joulun alla sain kaikki keskeneräiset käsityöni valmiiksi ja jouduin pähkäilemään, minkä aloitan seuraavaksi. Sitten muistui mieleeni, että olen jo ajat sitten luvannut tehdä uudet kintasvanttuut miehelleni, mutta tekemättä ne vielä olivat. 

Nyt ehkä moni miettii, mitkä ne sellaiset kintasvanttuut mahtavat olla. En tiedä, mahtaako niitä enää nuoremmat miehet käyttääkään, mutta oman ikäluokkani miehillä olen niitä nähnyt.

Vielä minun nuoruudessani miehet käyttivät tällaisia vuorittomia nahkakintaita työkintaina. Ja niiden sisällä käytettiin kylmänä vuodenaikana villavanttuita.  Minun mieheni käyttää tuollaisia edelleenkin tehdessään joitakin raskaampia töitä, esim. metsätöitä mökillä. Usein hän myös kotona hakee kinttaat kädessä halkoja sisälle.  Eipä tikut pistele sormiin.

Niin lapaset kuin kinttaatkin ovat suorasuiset, niissä ei siis ole resoria. Se helpottaa käden sisään panemista, jos kinttaan joutuu työn välillä riisumaan pois.  Tätä mallia on käytetty ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

 Kintasvanttuut vanhan mallin mukaan omana sovelluksenani. Lanka Gjestalin Jannea, jota kului 105 g. Puikot olivat 3.5 mm ja silmukoita 56.

 Minulla oli vain kaksi kerää tuota tumman vihreää Jannea ja kun arvelin sen käyvän vähäksi, niin tein alun nurjat ja oikeat kerrokset tumman harmaalla, mikä osottautuikin lapasten valmistuttua tarpeelliseksi varautumiseksi.  Muuten olisin joutunut tekemään osan peukaloista harmaalla.  Ja mielestäni harmaa on mukavampi varren suussa kuin peukalon päässä.

Hyvää tapaninpäivän iltaa ja leppoisia välipäiviä!