Eilen esittelin täällä Lankapirtissä ja FB:n Muhvimimmeissä pari hypistelymuhvia. Toisessa oli pätkä kudottua kettinkiä ja siitä olen saanut kyselyjä, miten se kettinki on tehty. Itse olen tekniikan oppinut joskus ennen blogiaikaani, ohje löytyi silloin jostain netin ihmeellisestä maailmasta, mutta nyt en sitä tietenkään löydä. Tein silloin yhden huovutetun kettinkikaulahuivin ja sen muistin perusteella tein tuon eilisen kettingin ja sen avulla kirjoitan nyt jonkinlaisen ohjeen muidenkin käyttöön.
Ohjeen kirjoitin nopeasti eikä sitä ole testattu, joten siinä saattaa olla virheitä tai epäloogisuutta. Jos sellaisia löydät, ole ystävällinen ja kerro minulle, niin korjaan asian.
Kettinkiin käytin useita likimain Nallen ja Maijan vahvuisia lankoja, tosin osa oli ohuempia ja osa taas paksumpia.
Loin 21 silmukkaa (ohuemmista 2-3 silmukkaa enemmän ja paksummista saman verran vähemmän) ja kudoin sukkapuikoilla sileää pyörönä n. 3 cm ja päättelin työn.
Oli syntynyt lieriö, jonka rullasin aloitusreunasta alkaen niin, että nurjapuoli jäi päälle.
Sitten ompelin reunan kiinni ja päättelin langan.
Ensimmäinen kettingin lenkki oli valmiina. Halkaisijaltaan tämä on n. 4 cm.
Loin silmukat toista lenkkiä varten ja jaoin ne sukkapuikoille. Seuraavaksi pujotin ensimmäisen sukkapuikon jo valmiin rinkulan läpi ja yhdistin silmukat ja aloin kutomaan. Tämä vaihe on hiukan kinkkinen ja voi tuntua alussa hankalaltakin, mutta tähänkin tottuu ja pian sen hallitsee.
Sitten jatkoin kutomista kuten ekassakin lenkissä. Puikkoja joutuu pujottelemaan tuon edellisen lenkin läpi. Kun tämäkin on sopivan korkuinen päätellään se, rullataan ja ommellaan rinkulaksi samoin kuin ensimmäinenkin. Ja seuraava rinkula työn alle ja niin edeleen kunnes kettinki on halutun mittainen.
(Kuvassa näkyvän säiepuolen kyllä korjasin ennen työn jatkamista! )
Olen käyttänyt tässä tekstissä koko ajan sanaa kutoa, mikä minun murrealueellani tarkoittaa neulomista. Tämä selitykseksi niille, jotka kenties ihmettelevät asiaa.
.jpg)
Itse olen Keski-Suomesta kotoisin ja tuo kutomis-sana tulee itsellänikin täysin luonnostaan. En ikinä muista blogitekstiä kirjoitellessani, että neulominen olisi se "oikea" termi. Joskus, kun sen tekstiini liitän, se ei tunnu tutulta ja "omalta". Pitäydyn siis kotoisassa kutomisessa vain :)
VastaaPoistaIhanaa, että tuota kutomista näkee jossain muuallakin vielä käytettävän :) Sanojen ja murteiden rikkaus kukoistakoon!
Ripsiväriä Villasukissa, sama minullakin, että tuntuu oudolta, jos vahingossa kitjoita neulovani. :) Jatketaan me vaan kutomista ja annetaan muiden neuloa, jos niin haluavat.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Poistanää hypistelyjutut kerrassaan hyvä idea. on ihan pakko ottaa kantaa tähän terminoligiaan. edelleen itsekin käytän ensisijaisesti käsitettä kutoa, sehän on myös vanhempi käsite kuin neuloa. aikoinaan esim Mary Olki on ottanut kantaa kutoa käsitteen puolesta. en ymmärrä miksi peruskoulussa käsityönopettajat ovat julistaneen neulomisen ainoaksi oikeaksi ja korjataan, jos käyttää muuta. pidetään vaan me kutojat puolemme, ja kutoa käsite hengissä:))
VastaaPoistaIlona Winebridge, kyllä, kyllä, me jatkamme kutomista. :) Kiva, kun sain vahvistusta ajatukselleni, että tuo kutominen on ollut käytössä aiemmin ihan yleisesti ja neulominen on uusi termi.
Poista