Sukat kolmosille

 

Tuttavapiiriimme kuuluu leikki-ikäset kolmoset, jotka ovat muutamia kertoja vierailleet meilläkin. Ensimmäisen kerran virpojina. Suloisia, eloisia pian viisivuotiaita, kaksi poikaa ja tyttö.

Nyt sain kunnian tehdä heille sukat. Äiti toi kaksi kerää lankaa, joista aloitin, ensin pojille ja sitten tyttärelle hieman tyttömäisemmän mallin.

Tässä sukat näytillä vanhoille pehmoleluille, joilla nämäkin lapsivieraat leikkivät meillä käydessään. Olemme tallettaneet joitakin lastemme leluja ja niitä tarjotaan aina lapsivieraiden käyttöön. Lelut ovat peräisin 1970- ja 1980-luvuilta, mutta hyvin tuntuvat kelpaavan nykylastenkin leikkeihin.

Kahdet lasten sukat kokoa 30, varsi 11 cm korkea kantalapun yläreunasta mitattuna

Langat Novitan Nallea, menekki 50 g ja 49 g

Silmukoita 48, puikot 2.5 mm.

Ihan perussukat, varsi ja terän päällys 1 nurin 1 oikein takareunasta -neulosta.

Kun värit ovat samat, mutta raidoitus eri järjestyksessä, lapset tunnistavat omansa helposti, jos haluavat pitää sukkia ominaan.

Sitten tyttären sukat kirjoneulevarrella, näissäkin koko 30 ja varsi 11 cm

Langat Gjestal Maijaa, menekki yhteensä 55 g

Silmukoita 44, puikot 2.5 mm.

Tyttärelle tein hiukan tyttömäisemmät sukat, kuten äidin kanssa sovittiin. Pinkki on kuulemma neidon lempiväri, mutta sitä ei langoistani löytynyt, joten valitsin nuo kaksi punaisen sävyä kuvioihin.

Syksy etenee suhteellisen lämpimänä. Muutamat yksittäiset kukat kukkivat vielä pihassamme, esim. nänä orvokit, joiden siemenet ovat tuohon portaan viereen itsekseen lennähtäneet ja siinä kukkineet meille syksyn iloksi.

 Puiden lehdet alkavat olla karisseet melkein kokonaan ja ruskan värit vaalenevat.

Antoisaa syksyä kaikille!

Kirjoneulesukat

Taas on viikko vierähtänyt edellisestä postauksestani. Yhdet sukat sain sinä aikana valmiiksi ja syksyn etenemistäkin ehdin seurata. Pari viikkoa sitten satanut ensilumi häipyi vuorokauden sisällä ja sitten olemmekin saaneet nauttia useista kauniista syyspäivistä ja upeasta ruskasta. Sitä on vielä jäljellä, mutta aika vähänä se on jo.

Tällaiset sukat sain aikaan, koko 46, varsi 18 cm kantalapun yläreunaan asti mitattuna

Langat 7veljestä , beigeä ja kahta ruskean sävyä, menekki yhteensä 161 g, puikot 3.5 mm:n sukkikset. Silmukoita 60-56.

Jalkapohjan tein vahvistettuna neuleena, kun sukat tulevat tuttavalle, joka kuluttaa paljon villasukkia. Näin saa sukkien pohjiin huomattavasti lisää kestoa, se on todettu kyseisen miehen kanssa. Edelliset tekemäni sukat, joissa on vahvistettu pohja, löytyy täältä. Nyt tein pari lyhennettyä kerrosta silmämääräisesti arvioiden, että sukan jalkapohja ja päällyosa  pysyvät samanpituisina.  Muuten pohja jää lyhyemmäksi vahvistetun neuleen takia.

Langat ja vinkin sukkamalliin sain pariskunnalta, joille molemmille olen kutonut aika monet sukat ja lapaset vuosien varrella.  Googlettamalla löytynyttä kuvaa katsomalla tein itselleni kaavion ja niin pääsin sukkien tekoon. Saattaa kuviossa olla joku ero malliin verrattuna, mutta aika lähelle mielestäni pääsin.

Minua nämä sukat miellyttävät kovasti. Jopa niin, että uskon tekeväni näitä lisääkin. Ehkä jo lähiaikoina, mutta ensin pienempiä sukkia lapsille ihan muulla mallilla.

Huomenna on jo syyskuun viimeinen päivä ja sitten alkaa lokakuu ja pian sitten joutuu talvikin. Mutta nautitaan näistä syyspäivistä niin kauan kuin niitä riittää. Kaikille oikein hyvää syksyn jatkoa!

Raitaa ja palmikkoa

Syksy etenee, parina yönä on mittari näyttänyt jo miinusateita, tosin vain yhta ja kahta astetta. Lunta ei ol satanut sentään enempää kuin edellä kerroin ja sekin suli pian pois. 

Pikkuhiljaa etenevät käsityönikin, nyt on valmiina yksi myssy ja lapaset.

 Ensin valmistui sytomyssy  lankana Novitan Cotton Soft ja teeteen Hilla, joiden menekki oli yhteensä 36 g

Silmukoita 92-104 ja  puikot 3 ja 3.5 mm:t.

Ilman ohjetta mentiin omaan tapaani, kun tarvitsin helpon käsityön mukaani kässäkerhoomme. Olemme nimittäin alkaneet taas kokoontua käsityökerhoomme Asukastuvalle. Koronan takia pidimme yli vuoden kestävän tauon, mutta nyt uskalsimme jo kokoontua. Ja voit varmaan uskoa, että porinaa riittää tässä n.15. naisen ryhmässä eikä siinä ehdi laskea palmikon kerroksia. En ainakaan minä. Siinä keskeneräisessä työssä nimittäin oli palmikkoa, kuten alla näet.

Ja sitten kotona valmistuivat palmikkolapaset kokoa S

Lanka vyötteetön lanka, jonka sain lapasten saajalta, ja menekki 76 g.

Sopivaa mallia etsittiin saajan kanssa, mutta kun sitä ei löytynyt, niin lopulta tein palmikkoa oman pääni mukaan aiempien kokemusta perusteella. Saaja ei ole vielä nähnyt näitä, joten voin vain toivoa, että lapasista tuli mieleiset.

Tämä tällä kertaa, lisää seuraa taas joskus. Vaikka käsityöblogien suosio on selvästi vähentynyt ja itsekin koen olevani jo melkein ulkona touhusta, aion ainakin toistaiseksi jatkaa puuhaa. Kirjaan ainakin tekemäni käsityöt tänne, jotta tarvittaessa näen erinäisiä juttuja tekemistäni töistä. Esim. langan menekki, silmukkamäärät, puikkokoot puhumattakaan jostakin mallista ja monesta muusta asiasta. Toivon myös, että vierailut jatkuvat ja kommenttejakin saan ainakin joskus.

Kauluri valmistui lumisateessa

Sattuipa sopivaan aikaan tämä kaulurin valmistuminen, kun samaan aikaan saatiin syksyn ensimmäinen lumisade. Aika varhainen ensilumi näillä leveysasteilla Oulun kupeessa. Tosin muistan nuoruudestani, että syyskuun lopulla n. 25 pv vuonna 1968 satoi pysyvän lumen Rovaniemellä, jossa silloin asuin. Päivästä en ole aivan varma, mutta vuosi ja kuukausi lienevät oikeat. Olimme silloin kihloissa ja sen ajan asiat jäivät hyvin mieleen.

Videolla hetki alkavaa lumisadetta eiliseltä päivältä ja...

 

...tässä sitten viisi tuntia myöhemmin napattu valokuva.

Ja tässä "Siskoni" päässä yllä mainitsemani kauluri tänään napatussa kuvassa.

 Kauluri miehelle, jolle tein ne edellä esitellyt pöllölapaset

 Lankana saamaani albakan tuntuista vyötteetötän lankaa (värit tumma turkoosi ja violetti), joiden menekki oli yhteensä 63 g 

Silmukoita 100, puikot 3 mm.

Mallina käytin miehelleni joskus ennen blogiaikaa tekemääni kauluria, varsinaista ohjetta ei siis ollut. Samantapainen tästäkin tuli. Kaulaosa resoria n.12 cm, sitten puolet silmukoista + molempiin reunoihin 10 lisäsilmukkaa. Niillä sitten aina oikein neuletta tasona 4-5 cm ja sen jälkeen aina puikon alussa 3. ja 4. silmukka yhteen, kunnes kauluri oli sopivan korkuinen. Takaosa samaan tapaan mutta matalampi n. 5 cm ja joustava päättely.

Takaosan tein raidoitettuna, kun muuten lanka ei olisi riittänyt. Nyt molempia jäi pienet nyttöset vain.

Voin muuten kertoa säästä, että meillä on tänään kaunis aurinkoinen sää ja lumet olivat jo yön aikana sulaneet melkein kokonaan. Ei vielä siis haettu suksia esille. Ja nyt kudon palmikkolapasia ihan perinteisesti.

Hyvä loppuviikkoa kaikille!

Talveen varautumista

Ruskan aika alkaa olla kauneimmillaan. Tänä vuonna punavärit ovat mielestäni voimakkaampia kuin pitkiin aikoihin. 

Nyt on vielä melko lämmintä, mutta pian sää viilenee ja pakakasetkin saapuvat. Niinpä tarvitaan lämpimiä vaatteita meitä ihmisiä suojaamaan. Villaiset neuleet kuten lapaset ovat tunnetusti hyviä lämmittäjiä.

Niinpä aloitin lapasten teolla. Ensimmäisenä tein tuplalapaset eräälle pariskunnalle. Nämähän ovat kaksinkertaiset lapaset ja lämmittävät hyvin käsiä. Tekniikka on virallisesti nimeltään onteloneule.

Ensin valmistuivat nämä kukkakuvioiset lapaset kokoa S

Langat ovat peräisin vyötteettömistä langoista, joiden menekki yhteensä 83 g.

Silmukkamääriä en pannut muistiin, en myöskään puikkokokoja

Langat sain lapasten saajalta, jonka kanssa yhdessä valittiin malliksi nämä kukkaislapasiksi nimeämäni lapaset. Jos tarkasti katsot, niin resori on hiukan eri värinen kuin kämmenosan tumma violetti. Kun lankoja oli vajaat kerät, niin päätettiin pelata varman päälle ja tehdä resoriosat hiukan poikkeavalla värillä, että kämmenosaan riittää varmasti lanka.

Tässä kääntöpuoli 

Kukkaislapasia olen tehnyt aiemminkin jo useita pareja. Kukkakaavion löysin aikoinaan Villapallon blogista, mutta muuten tein nämäkin omaa ohjettani noudattaen.

Sitten oli vuorossa hiukan isommat lapaset miehiseen käteen, mutta samalla tuplalapastekniikalla

Pöllölapaset, joiden  koko taitaa olla ainakin L jos ei XL

Lanka Novitan 7veljestä  tumman ruskeana ja beigenä, menekki yhteensä 147 g

Puikot 3.5 ja 3 mm:n sukkikset.

Pöllökaaviot jostakin netistä löytämästäni kirjoneulelapasmallista, josta otin vain pöllöt 

Aiemmin olen olettanut, että 7Veljestä-lanka on liian paksua tuplalapasiin. Mutta kun sitä oli nyt sopivasti tarjolla, niin päätettiin saajan kanssa kokeilla, tuleeko käsineistä liian jäykät. Nyt voin sanoa, että kyllä 7veikkakin käy tuplalapsiinkin. 

Nämä ovat siis ensimmäiset minun tekemäni tuplalapaset kyseisestä langasta. Siksipä kirjasin tarkemmin muistiin nämä silmukka- ja kerrosmäärät.

Resori 44 s, puikot 3.5 mm, korkeus 7 cm

Kämmenosan onteloneule 44 s. puikot 3 mm

pöllökaavion aloitin krs:lla 13

peukalolanka 9 s krs:n 16 jälkeen

kämmenpuolen pikkupöllön aloitin peukalolangasta lukien 11 krs:n jälkeen

pikkupöllön jälkeen 11 krs ja sen jälkeen aloitin kärkikavennuksen 

Peukalo  21 s:lla 21 krs ja kärkikavennus.

Kääntöpuolen värit esillä

Uudet lapaset käsikädessä. 

Olen aika paljon tehnyt tälle pariskunnalle sukkia ja jotkut lapasetkin esim. nämä. On helppo tehdä, kun meillä on samankokoiset kädet, siis miehillä keskenään ja meillä naisilla samoin. Voi aina sovittaa, jos epäilee olevansa hakoteillä. Sukkien koot eivät kylläkään täsmää.

Nyt tämä muori lähtee saunaan ja sitten mukavan kirjan Onttorokko (kirj. Jessica Townsend) pariin. Onkohan kukaan täällä piipahteleva lukenut näitä Jessican kirjoja. 

Pieniä elokuun töitä

Niin se kesä on jo takana päin tänäkin vuonna. Nopeasti kului aika taas, oli kauniita ja vähemmän kauniita päiviä kuten useimpina vuosina muulloinkin. Hellettäkin riitti joidenkin mielkestä liiaksikin. Nyt nautitaan luonnon antimista, nehän ovat parhaimmillaan juri nyt. Meidän ainokainen omenapuu tarjoaa meille makoisia omenia enemmän kuin muina kesinä. 

Käsityösaralla olen palannut entiseen, siis tekemään pieniä mukavia käsitöitä, esimerkiksi sytomyssyjä. Mutta on kyllä lysti vetäistä uusi torkkupeitto  (edellisen postauksen esittelemä) lämmittämään jalkoja, kun pötkähtää pitkälleen lukemaan tai ratkomaan ristikoita.

Kaksi sytomyssyä sain aikaan, kun tytär tarjoili minun tehtäväksi hänellä kesken jäänyttä sytomyssyn tekelettä. Purin sen kyllä ja aloitin omalla tutulla mallilla. Turkoosi lanka on peräisin siitää, beigeä valitsin sille pariksi, että sain kulutettua turkoosin langan loppuun.

Karoliina-sytomyssy nimetötömästä puuvillalangasta

Langan menekki 35 g ja 3 mm:n puikoilla mentiin

Karoliinan ohjehan on omani ja löytyy täältä. Ihan ohjeen mukaan tein.

Toiseksi valmistui raitamyssy ilman ohjetta omaan tapaani tehden

Langat vyötteettömiä puuvillalankoja, beigeä ja turkoosia, langan menekki yhteensä 38 g

Silmukoita 104 ja puikot 3 mm:t.

Niin ja aivan ensimmäiseksi torkkupeiton jälkeen tein pari tupsua. Tyttären ansiota tämäkin, hän nimittäin esitteli kahta myssyä, jotka oli joskus tehnyt mallimyssyiksi oppilailleen käsityötunnille. Ne olivat päättelyä vaille valmiit. Päättelin langat ja samalla katselin myssyjä, jotka näyttivät minusta kovin vaisuilta ilman mitään koristetta. Niinpä kaivoin sopivia lankoja (yht. 41 g) varastostani ja tein niihin tupsut. Ja nyt ne miellyttävät paremmin ainakin minun silmää.

 

Torkkupeitto isoäidinneliöistä

Niin se kesä alkaa olla lopuillaan, kun eletään jo elokuun viimeisiä päiviä. On ollut poikkeuksellinen kesä niin sään (helteitä, myrskyä, kovia vesisateita...) kuin minun oman elämäni suhteen tyttären omaishoitajana. Mökilläkin olen voinut viettää vain muutamia päiviä koko kesän aikana. Mutta aika aikaansa kutakin, onneksi on toivoa tyttären paranemisesta. 

Käsitöitäkään en ole tehnyt kuten ennen, mutta jotain sentään olen saanut valmiiksi. Nyt viimeisin valmistunut työni on tämä allanäkyvä torkkupeitto. Sen teon aloitin tekemällä kaikista mahdollisista jämälangoista isoäidinneliöitä, kuten kerroinkin jo pari postausta aiemmin. Sitten satuin löytämän pussillisen aiempia jo unohtamiani isoäidinneliöitä. Ja yllättäen ne olivat saman kokoisiakin uusien kanssa, joten mukaan vain. Koonti vaiheessa jouduin virkkaamaan vielä kymmenkunta lisälappua, että peitto saavutti asettamani minimimitat.

Torkkupeitto isoäidinneliöillä, koko 134 cm x 93 cm

 Langat jämälankoja ja reunukseen 7veikkaa, joka jäi tästä peitosta, menekki yhteensä 1040 g, Virkkuukoukut 4 mm ja 3.5 mm

Laput kiinnitin virkkaamalla. Reunaan virkkasin ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sen jälkeen simpukoita seuraavasti toistaen *-*:  2 p, *hyppäsin 3 s:n yli, 7 p samaan silmukkaan, hyppäsin 3 s:n  yli, 1 p seuraavaan silmukkaan* .

Reunus kupruilee hiukan, kuten kuvista varmaan huomaatkin. Peitto on vain höyrytetty ja pingottaminen varmaan poistaisi kuprut, Sen teen ehkä myöhemmin tai sitten otan tämän käyttöön tällaisena, koska kuprut haittaavat ainoastaan silmää eivätkä peiton käyttöä.

Meidän ainokainen omenapuu tuottaa tänä syksynä mukavan määrän makeita omenia. Niistä olemme nauttineet kai jo reilun viikon verran ja jatkoa seuraa.  Kolme vuotta sitten samainen puu "sairasti" jotain  tautia eikä omenia voinut syödä. Luulimme silloin, että puu on menetetty, mutta tautia ei ole sen jälkeen ilmennyt ja nyt jo on satokin hyvä. Arvaat varmaan, että olen tyytyväinen. Minusta omenat ovat hedelmistä parhaita.

Kaunista syksyä kaikille!