Tammikuussahan on tietenkin tulppaanien aika ja näitä on meilläkin ihailtu muutamia päiviä.
Oulunseudun neulojien maanantaisessa kokoontumisessa puhuttiin mm. suosikkituoleista, missä kukin tykkää kutoa. Seijasisko ja Pirjo-Riitta ovat jo omat tuolinsa esitelleet blogeissaan, siispä minä myös. Minulla on oikeastaan kaksikin mielipaikkaa, joissa istun kutoessani. Kesällä sitten lisäksi pihakeinussa tai terassilla omassa tuolissani.
Tämä nojatuoli olohuoneessa on se ykköspaikkani. Tuolin olen hankkinut ihan itseä varten muistaakseni jo vuonna 1991 silloista intohimoista kirjontaharrastustani varten. Ja hyvä tässä on istua tikuttamassakin. Tuolin vieressä oleva äidin vanha yöpöytä ei ole paras mahdollinen apupöytä neuletarvikkeille, mutta saa ainakin toistaiseksi kelvata. Tuolin vasemmalla puolella on tavallisesti myös iso pyöreä kori langoille, mutta se joutui joulukuusen tieltä evakkoon makuuhuoneeseen eikä ole vielä palannut takaisin. Tässä istuessa näkee sopivasti televisioonkin, vaikka harvoin minulla tulee sitä katsottua edes "toisella silmllä".
Toinen neuletuolini on sama, jolla nytkin istun, siis työhuoneessa *vaikka ei täällä varsinaisia töitä tehdä, huvitellaan lähinnä! :D * kirjoituspöydän edessä. Tietokoneemme on vanha läppäri (5v), jonka akku on sökö, joten sitä käytettäessäon oltava aina piuhan päässä. Siksipä istun tässä aina blogikierroksella, samalla yleensä myös kudon ja usein kierroksen päätyttyä jäänkin tähän istuskelemaan. Huomaathan minun jalkatuen tuolla pöydän alla, tuo punaruskealla tyynyllä pehmennetty. Se on sellainen pyörällinen isojen kukkien alle tarkoitettu taso, mutta palvelee mainiosti jalkatukenakin. Nyt ei tarvitse enää säätää tuolinkorkeutta käyttäjän (mies on reilusti minua pidempi) mukaan, kun minulla on tuo. Ja pyörien avulla se liikkuu mukavasti sopivalle kohdalle.
No nyt olet nähnyt tuolit, joissa istuskelen päivittäin pitkät tovit tämän niin rakkaan harrastukseni parissa. Ja kyllä noilla tuoleilla voi istua virkatessa ja kirjoessakin, niitä vain teen nykyisin huomattavasti vähemmän kuin neuleita.
Hyvää alkavaa viikkoa!
Muhkean, mukavan näköinen neulontanojatuolisi ja nytpä näin tietsikkanurkkasikin ;) Minä en tykkää tietsikan ääressä neuloa jotenkin haluan ne asiat pitää erillään. Kun on pari tuntia neulonut on kiva keskittyä lukemaan ja kommentoimaaan mitä neuleystäville kuuluu ..mutta nyt takaisin olohuoneeseen töllön ääreen Marjutin palkintosukkia neulomaan..;)
VastaaPoistaHoukuttelevan näköinen neulenojatuoli! Kesäisin minäkin istun terassin keinussa ja neulon, voi sitä suven suloisuutta!
VastaaPoistaKivan näköinen neuletuoli sulla,kyllä siinä passaa tikutella. :)
VastaaPoistaNeuloin joulupöllöäni tietsikan ääressä, mutta muuten yleensä en.
Sinulle on palkinto blogissani! :)
VastaaPoistaTunnustusta pukkaa blogissani :).
VastaaPoistaMukavan muhkea nojatuoli. ;o) Neulojan tarvikepöytä pitäisi kyllä oikeasti olla sellainen, jossa on korkeat reunat, pysyisi kaikki pikkutilpehöörit vaikka sattuisi pöytää tönäisemään.. ;o)
VastaaPoistaMukavan näköisiä työpisteitä sinulla. Itse neulon myös usein työhuoneessa koneen ääressä.
VastaaPoistaSeijasisko: Mukava saada pian nähdä ne kutomasi palkintosukat!
VastaaPoistaEila: Sitä suven suloisuutta täälläkin odotellaan! :)
Tupuna: Kyllä tuossa tuolissa on hyvä tikutella! ;)
Mari ja Pappi puikoissa: Kiitos ja niiaus teille molemmille! :)
Pirjo-Riitta: Ja saisi olla isompikin se tarvikepöytä kuin tuo minun nykyinen, huomattavasti isompi! ;D
Nna: Hyvin olen noissa viihtynyt neuleeni kanssa! ;)
Niinpä, ei kyllä juuri muista kuule tuommoisia vastaavia myöhästymisjuttuja kuin huonekaluliikkeistä. On se kumma, miten voi olla vaikeaa ennustaa, milloin kamppeet tulee :)
VastaaPoista