Päivä on tosi harmaa, mutta ajankohtaan nähden lämmin. Kävin tarkistamassa ja mittari näytti +7 astetta. Paksuja pilviä tasainen kerros taivaalla. Päivän piristykseksi olemme sytytelleet kynttilöitä ja...
...leivinuuniinkin pantiin tuli. Se jos mikä lämmittää ja tekee mukavan kodikkaan tunnelman, kun tuli humisee uunisssa. Ja pullan ihana tuoksukin valtasi talon tuossa joku aika sitten. Minä "karppina" nautin vain siitä tuoksusta, pulliin en koske eikä nykyisin enää edes tee mielikään.
Tätä lehtikaktusta olen ihmetellyt kesästä saakka. (Kuva otettu muutama päivä sitten aurinkoisempana päivänä, siksi valojuovat liinalla)
Keväällä otin samasta emokasvista oksia ja istutin tähän kuvassa olevaan ruukkuun kaksi oksaa. Siinä ne ovat sulassa sovussa kasvaneet, mutta jossain vaiheessa toinen muuttui tuollaiseksi punaruskeaksi. Alun alkaen ne olivat siis tuollaisia tavallisen lehtikaktuksen vihreitä molemmat oksat kuten emokasvikin. Toiseen ruukkuun istuttamani oksat ovat pysyneet vihreinä. Kaikki ovat hyvinvoivia ja vaikuttavat terveiltä, ainoa ero on vain tuo väri.
Olisi mukava tietää, mistä moinen värin muutos johtuu. Ja onko muilla vastaavaa kokemusta? En muista tällaista tapahtuneen minun lehtikaktuksilleni ennen, vaikka pitkään minulla on niitä ollut hoidossani.
En ole minäkään pullaa ja vaaleaa leipää syönyt aikoihin je en hirveästi niitä kaipaakkaan. Mutta mulle ei pelkät proteiinit ja salaatinlehdet lautasella riitä etenkin niinä päivinä kun on kuntoilen kovasti.Pitää saada pottuakin. Hyvää lisäaineetonta täysruisleipää josta ostan kauppahallista olemme syöneet jo pitkään.
VastaaPoistaMinä taas en ilman pullaa voisi kuvitellakaan olevani enkä ilman leipääkään tietty;)
VastaaPoistaTuli on aina niin kodikasta kun se humisee uunissa.
Pirkanmaalla paistaa aurinko lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpöä on 13'.
VastaaPoistaJa kotimatkalla poikkesin vielä leipomon myymälään, pullaostoksille ;))
Piti tulla vielä kertomaan, että ihana tuo kuva leivinuunista. Kodikasta.<3
VastaaPoistaMinun "joulukaktukseen" tuli loppukesällä punertavat oksien kärjet. Kaktus roikkuu parvekkeella kattokoukusta ja ensin ajattelinkin, että aurinko on polttanut lehtiä.
VastaaPoistaIhana "tulikuva"! Leivinuunista olen aina haaveillut, onneksi on takka lämmittämässä. Eilen ja tänään kävin taas sienimettässä, lämmintä yli kymmenen asteen ja hikihän se mettässä äkkiä tuli.
VastaaPoistaIhana tuli! Meilläkin hehkutellaan takkatulen loimussa, parempaa lämpöa ei olekaan.
VastaaPoistaSeijasisko: Minäkin luulin ennen, että ilman kunnon ruisleipää ei voi elää, mutta nyt olen ollut jo yli kolme vuotta. ;)
VastaaPoistaEila: Minäkin söin pullaa ennen joka kahvilla! ;D
TeSa: Ihana sää teillä siellä! :)
Tuttua, tuttua
oli minullekin ennen pullaostoksilla käynti! ;D
Anitta: No näihin minun punaisiini ei aurinko päässyt paistamaan, kun olivat kesän terassin kaiteen suojassa varjossa. Samassa paikassa missä muutkin kaktukseni.
Mammutti: Minä en ole sieniin enää edes ajatuksia uhrannut! No tänään sentään pakastimella käydessä mietin, ottaisinko kantarelleja sulamaan. ;)
Simpura: Elävä tuli on mitä mainioin tunnelman tuoja kuin lämmön antaja. Meillä uunia tai takkaa lämmitetään talvikautena pari kertaa viikossa.
Minä olen huomannut jo monena kesänä, että kun vien nuo kaktukset ulos, niin osa lehdistä muuttuu punaisiksi. Eivät kyllä saa kokopäiväistä auringonvaloa. Nyt on kaktukset niin täynnä nuppua kun toin sisälle.
VastaaPoistaMinä en osaa ilman pullaa tai jotain juoda iltapäiväkahvia.
Mukava tuo leivinuunin tuli.
Olen kyllä eri mieltä sen tiedon ja kokemuksen pohjalta
VastaaPoistamitä minä olen saanut. Ruisleipä on terveellistä ravintoa ja en nyt tarkoita että sitä puputetaan jatkuvasti. Rasvat, hiilarit ja proteiini ovat kaikki tärkeitä ihmiselle ja erityisesti niiden laatu.Mutta näissähän on olemassa eri koulukuntia, joten leinee turha jatkaa väittelyä
Tiedoksi ihmetteliöille että olen tekemässä parasta elämänmuutosta eli olen loistavalla Kuntoklubini painonhallita kurssilla ..liikun ja syön ja nukun hyvin ..paino tippuu ja olo on loistava.:)
Samoin täällä on ollut taas harmaa päivä, eli vuorotellen joka toinen päivä. Huomenna aurinko paistanee.....
VastaaPoistaOlen ollut melkein ilman leipää, kun kaupassa ei ole ;))
Meilläkin on takkaa lämmitetty, ihan tunnelmankin vuoksi, vaikka kyllä sen lämmössä on kiva iltasella kiikkustuolissa neuloa/pistellä :)
VastaaPoistaMinusta ei tuu karppia ikinä :D! En luovu ruisleivästä ja kaurapuurosta, vehnä ei niin makuhermojani hivele, eikä oikein suuhunkaan sovi. Sitäpaitsi olisin onneton karppaaja, kun en saa lihaa menemään juurikaan alas. Ei vaan maistu, ja jotenkin häiritsee se kavereiden syöminen...
Pirena: Ai sinullakin on kaktuksissa punaisia lehtiä. Häipyyköhän se punaisuus talven aikana. Minullakin osassa kaktuksia oli nuput sisään tuotaessa, mutta ei näissä.
VastaaPoistaSeijasisko: Joo, jokainen taaplaa tyylillään. Minun tyylini on ollut jo yli 3v karppaus.
Heleena: Meillä on tänäänkin yhtä harmaata kuin eilen.
Pappi puikoissa: Mikään ei voita takan tai uunin tuomaa suloista lämpöä! :)
Meillä syötävä liha on pääasiassa hirveä, joita en koe ollenkaan kavereiksi ja niitä saatan popsia vapaasti. ;D En olisi muuten minäkään vielä esim. 4v sitten uskonut alkavani karppaamaan, mutta niin siinä vain kävi. Ja vatsani on paljon paremmassa kunnossa, kun en syö viljatuotteita.
Ihana tuli!
VastaaPoistaMä olen karpannut tämän vuoden! Syön kaksi palaa ruisleipää, en ihan joka päivä. Kosken syö lihaa, paitsi kalan, syön paljon kasviksia.
Olen nähnyt äidin punaisia kaktuksia, nekin tosin ulkoilleet koko kesän, omenapuussa!
Miulla on käynyt kaktuksen kanssa päinvastoin. Otin oksan sellaisesta punalehtisestä kaktuksesta kun se näytti niin kivalta. Nyt juurruttuaan se on muuttunut vihreälehtiseksi. Kuvittelisin syyksi valon määrää.
VastaaPoistaRuisleipä on parasta!
Miulla on käynyt kaktuksen kanssa päinvastoin. Otin oksan sellaisesta punalehtisestä kaktuksesta kun se näytti niin kivalta. Nyt juurruttuaan se on muuttunut vihreälehtiseksi. Kuvittelisin syyksi valon määrää.
VastaaPoistaRuisleipä on parasta!
Mun kesän ajan kärsineistä toinen on mennyt punaruskeaksi. Toinen palautui vihreäksi, ainakin melkein.
VastaaPoistaMalli: Minulla onkin karppaaminen yksinkertaisempaa, kun syön lihaakin. ;) Mutta onpa äidilläsi mielenkiintoinen kesäpaikka kaktuksille.
VastaaPoistaPäivikki: Saattaapa se värinvaihto tapahtua täällä toisinkin päin, kuten olen kommenteista saanut lukea. Nähdään aikanaan. :)
KristiinaS: Pitääpä seurata, miten minun kaktukseni värin käy. Ja raportoida sitten täällä. ;)