Talven keskelle kukkaa

Nyt ei ole valmiita käsitöitä esiteltävänä enkä keskeneräisiäkään viitsi esitellä. Ne molemmat nimittäin ovat esillä jo tuossa edellisessä postauksessa.  Mutta amarylliksen nupun haluan teille vilauttaa. Ajattelin, että nyt se pitää näyttää,  kun ei tiedä, riittääkö sen voima kukkimiseen asti.

Aika heiveröinenhän tämä on, raukka hämärässä kasvanut.  Lokakuussa kerroin parista viime joulun amarylliksestä, jotka olivat olleet oman onnensa nojassa terassin nurkassa koko kesän.  Toinen niistä pukkaa nyt nuppua, joka näkyy nyt tuossa kuvassa. Mielenkiinnolla odotan, jaksaako kukkia ja millaisella kukalla, jos jaksaa.

Kerrottakoon, että silloin lokakuussa toin purkit sisälle kodinhotohuoneen ikkunalle (pohjoisen suuntaan). Ehkä annoin tilkan vettä molemmille ja unohdin taas siihen, kun en oikein tiennyt, mitä niille pitäisi tehdä. Jossain vaiheessa sitten huomasin niiden työntävän kovasti uusia lehtiä, haalean vihreitä valottomassa paikassa. Kiikutin molemmat vähän valoisampaan paikkaan etelän puoleiselle ikkunalle, mutta eihän siinäkään tähän vuoden aikaan juuri valoa saa. Yllätyinkin iloisesti, kun huomasin nupun toisessa  (toisessa on vain niitä lehtiä).  Tämä muutti sitten olohuoneeseen ja saa jalkalampusta valoa koko päivän. Vaikka liekö sillä mitään vaikutusta kukalle, tavallinen sähkölamppu kun on.

Tuonpa muutaman talvikuvankin tänne, että näette, kuinka talvista meillä on.  Ihanaa! Jo tätä odotettiinkin. 

 Perennapenkissä näkyy pisimmät talventörröttäjät enää. Ei siinä tosin kovin korkeita kasveja kasvakaan, sellaisia iiriksen korkuisia.  Viikonloppuna saatiin tämä talvinen tunnelma. Taisikin silloin sataa koko Suomen valkoiseksi.

Ja lapsilla riittää touhua ja näyttää olevan hauskaa.

Tänään oli viikonlopun jälkeen hiukan kirkkaampi päivä ja metsikön takana näkyi kirkas valoilmiö. Se piti tietenkin ikuistaa, kun tuota nuppuakin kerran kuvasin.  On enää reilu viikko ja sitten päivä kääntyy jatkumaan.

Mukavalta tuntuu tämä talvi, vaikka kesäihmisenä itseäni pidänkin.  Mutta kun asuu täällä pohjoisessa ja on tottunut tänne kuuluvan kunnon talven, niin mukavalta sen tulo tuntuu pitkän ja sateisen syksyn jälkeen.  Vanhat merkit kyllä tietävät ja pitänevät paikkansa edelleenkin, että keväällä odotan kesää vielä malttamattomampana kuin nyt talvea.

Joulukin lähestyy huimaaa vauhtia.  Aamulla yht'äkkiä tajusin, että se on jo ensi viikolla.  Mökiltä on tuotu joulukuusi, mutta siinä ne valmistelut ovatkin.  Mutta eipä hätää, vietämme kolmisin (me vanhemmat ja tytär) hiljaisen aikuisten joulun, joten sen valmisteluun ei paljon tarvita. Poikakaan ei tule meitä ilahduttamaan vaan menee ulkomaille.  Kävi sen sijaan itsenäisyyspäivän aikoihin täällä.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!  Älkää liikaa stressatko joulun takia.