Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

torstai 26. lokakuuta 2017

Torkkupeitto dominotekniikalla


Nyt sain valmiiksi ja kuvattuakin torkkupeiton, jota olen tehnyt pari kuukautta. Se on sen aikaa ollut päätyöni käsitöissä, mutta jotain muutakin olen siinä sivussa tehnyt. Kesällä jo tein päätöksen kutoa kolme torkkupeittoa lahjaksi ensi vuoden juhlijoille ja tämä on niistä numero 2. Ensimmäisestä kerroin täällä.


Torkkupeitto dominoneuletekniikalla, leveys 109 cm ja pituus 190 cm (10x17palaa)
Lanka luonnonvalkoista Gjestalin Jannea, menekki 1494 g, josta kudottuun osuuteen meni 1379 g ja virkattuun reunaan 115 g
Puikot ja virkkuukoukku 4 mm
Laput aloitin 41 silmukalla


Dominotilkut neulotaan aina oikein -neuleena siten, että aluksi luodaan kahden sivun pituuden verran silmukoita. Tämän jälkeen kavennetaan joka toisella kerroksella keskellä kaksi silmukkaa, kunnes jäljellä on yksi silmukka. Sen silmukan lisäksi  lapun reunasta poimitaan silmukat ja luodaan sama määrä uusia.  Ohjeita löytyy monesta paikasta, mm. täältä Ullasta ja tästä Dropsin videosta.




Reunaan virkkasin ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sitten kerroksen simpukoita. Sen tein näin: *1 ks, hyppää yhden s:n yli, 7 p samaan silmukkaan, hyppää 2 s:n yli* .

Aiempiin dominiopeittoihini olen virkannut viimeisen reunuskerroksen rapuvirkkauksela, mutta nyt halusin jotain muuta ja parin yrityksen jälkeen päädyin tähän tapaan. Miellyttää ainakin minun silmääni.




Yksivärisen dominopeiton teko verrattuna vaikkapa kaksiväriseen, kuten se edellinen on,  on helpompaa, kun ei tarvitse lankoja vaihdella ja pääsee huomattavasti vähemmällä lakojen päättelyssäkin. Mutta toisaalta väreillä leikitellessä saa vaihtelua työhön ja ehkä hiukan "elävämmän" peiton. Olen tässä miettinyt sitäkin, kumpi olisi kauniimpi, mutta lopputulokseen en ole päässyt.


Sen verran "leipäännyin" tähän tekniikkaan, että nyt haluan tehdä muita käsitöitä välillä ja vasta hiukan myöhemmin aloitan sen kolmannen peiton. Nyt ensimmäisenä päässee puikoilleni miniän toivomat kirjoneuleiset polvisukat. Malli on aika vaativa ja väritoivomus mustaa ja sinistä, mutta onneksi vain kahta väriä. Saapa nähdä, miten näen tehdä näin hämäränä aikana, kun ei ole luonnonvaloa juurikaan helpottamassa näkemistä.


Näissä aatoksissa

16 kommenttia:

  1. Voi kun on kaunis kaunis peitto!!
    Olen myös tehnyt dominotilkkupeittoja. Itselläni toimii parhaiten se, että tilkkupeitto on sellainen pitkän tähtäimen projekti, jota pyrin tekemään yhden palan päivässä ja samalla neulon kaikkea muuta. Juuri tuo kisaväsyminen tai leipääntyminen siinä vähän uhkaa, kun neulomista tulee tuntitolkulla. Toisaalta tuo on kyllä yhtä hyvä telkkarineule kuin villasukatkin, kun ei peittoa paljon tarvitse ajatella eikä myöskään värejä sommitella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmis, kiitos! Eipä tuo leipääntyminen kauan kestänyt, kun eilen illalla jo laitoin seuraavan peiton alulle, kun piti keksiä tälle aamulle helppo käsityö mukaan Asukastuvalle! :D :D :D Mutta aion tätä tehdä hiljalleen, ehkä tuo sinun tapasi pala/päivä muiden käsitöiden ohessa olisi minullekin sopiva. :)

      Poista
    2. Niinhän noihin dominoihin kyllä jää koukkuun. Ja usein tulee tehtyä useampikin pala, kun aloittaa sen yhden ensin. :) ;)

      Poista
    3. Totta, koukkuun jää. :D Tuota aloittamaani kolmatta peittoa tuossa tikutin kolme lappua, kun TV:tä katselin. :D

      Poista
  2. Tosi kaunis, itselläni olisi mennyt siihen ainakin vuosi!

    VastaaPoista
  3. Upea peitto! Juhlavan kaunis.
    Ritva

    VastaaPoista
  4. Tulipa hieno peitto noin yksivärisenäkin ja pinta on kivan eläväinen :)

    VastaaPoista
  5. Kaunis peitto lahjan saaja varmaan ilahtuu.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.