Nyt sain valmiiksi ja kuvattuakin torkkupeiton, jota olen tehnyt pari kuukautta. Se on sen aikaa ollut päätyöni käsitöissä, mutta jotain muutakin olen siinä sivussa tehnyt. Kesällä jo tein päätöksen kutoa kolme torkkupeittoa lahjaksi ensi vuoden juhlijoille ja tämä on niistä numero 2. Ensimmäisestä kerroin täällä.
Torkkupeitto dominoneuletekniikalla, leveys 109 cm ja pituus 190 cm (10x17palaa)
Lanka luonnonvalkoista Gjestalin Jannea, menekki 1494 g, josta kudottuun osuuteen meni 1379 g ja virkattuun reunaan 115 g
Dominotilkut neulotaan aina oikein -neuleena siten, että aluksi luodaan kahden sivun pituuden verran silmukoita. Tämän jälkeen kavennetaan joka toisella kerroksella keskellä kaksi silmukkaa, kunnes jäljellä on yksi silmukka. Sen silmukan lisäksi lapun reunasta poimitaan silmukat ja luodaan sama määrä uusia. Ohjeita löytyy monesta paikasta, mm. täältä Ullasta ja tästä Dropsin videosta.
Reunaan virkkasin ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sitten kerroksen simpukoita. Sen tein näin: *1 ks, hyppää yhden s:n yli, 7 p samaan silmukkaan, hyppää 2 s:n yli* .
Aiempiin dominiopeittoihini olen virkannut viimeisen reunuskerroksen rapuvirkkauksela, mutta nyt halusin jotain muuta ja parin yrityksen jälkeen päädyin tähän tapaan. Miellyttää ainakin minun silmääni.
Yksivärisen dominopeiton teko verrattuna vaikkapa kaksiväriseen, kuten se edellinen on, on helpompaa, kun ei tarvitse lankoja vaihdella ja pääsee huomattavasti vähemmällä lakojen päättelyssäkin. Mutta toisaalta väreillä leikitellessä saa vaihtelua työhön ja ehkä hiukan "elävämmän" peiton. Olen tässä miettinyt sitäkin, kumpi olisi kauniimpi, mutta lopputulokseen en ole päässyt.
Sen verran "leipäännyin" tähän tekniikkaan, että nyt haluan tehdä muita käsitöitä välillä ja vasta hiukan myöhemmin aloitan sen kolmannen peiton. Nyt ensimmäisenä päässee puikoilleni miniän toivomat kirjoneuleiset polvisukat. Malli on aika vaativa ja väritoivomus mustaa ja sinistä, mutta onneksi vain kahta väriä. Saapa nähdä, miten näen tehdä näin hämäränä aikana, kun ei ole luonnonvaloa juurikaan helpottamassa näkemistä.
Näissä aatoksissa
Lanka luonnonvalkoista Gjestalin Jannea, menekki 1494 g, josta kudottuun osuuteen meni 1379 g ja virkattuun reunaan 115 g
Puikot ja virkkuukoukku 4 mm
Laput aloitin 41 silmukalla
Laput aloitin 41 silmukalla
Dominotilkut neulotaan aina oikein -neuleena siten, että aluksi luodaan kahden sivun pituuden verran silmukoita. Tämän jälkeen kavennetaan joka toisella kerroksella keskellä kaksi silmukkaa, kunnes jäljellä on yksi silmukka. Sen silmukan lisäksi lapun reunasta poimitaan silmukat ja luodaan sama määrä uusia. Ohjeita löytyy monesta paikasta, mm. täältä Ullasta ja tästä Dropsin videosta.
Reunaan virkkasin ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sitten kerroksen simpukoita. Sen tein näin: *1 ks, hyppää yhden s:n yli, 7 p samaan silmukkaan, hyppää 2 s:n yli* .
Aiempiin dominiopeittoihini olen virkannut viimeisen reunuskerroksen rapuvirkkauksela, mutta nyt halusin jotain muuta ja parin yrityksen jälkeen päädyin tähän tapaan. Miellyttää ainakin minun silmääni.
Yksivärisen dominopeiton teko verrattuna vaikkapa kaksiväriseen, kuten se edellinen on, on helpompaa, kun ei tarvitse lankoja vaihdella ja pääsee huomattavasti vähemmällä lakojen päättelyssäkin. Mutta toisaalta väreillä leikitellessä saa vaihtelua työhön ja ehkä hiukan "elävämmän" peiton. Olen tässä miettinyt sitäkin, kumpi olisi kauniimpi, mutta lopputulokseen en ole päässyt.
Sen verran "leipäännyin" tähän tekniikkaan, että nyt haluan tehdä muita käsitöitä välillä ja vasta hiukan myöhemmin aloitan sen kolmannen peiton. Nyt ensimmäisenä päässee puikoilleni miniän toivomat kirjoneuleiset polvisukat. Malli on aika vaativa ja väritoivomus mustaa ja sinistä, mutta onneksi vain kahta väriä. Saapa nähdä, miten näen tehdä näin hämäränä aikana, kun ei ole luonnonvaloa juurikaan helpottamassa näkemistä.
Näissä aatoksissa
Voi kun on kaunis kaunis peitto!!
VastaaPoistaOlen myös tehnyt dominotilkkupeittoja. Itselläni toimii parhaiten se, että tilkkupeitto on sellainen pitkän tähtäimen projekti, jota pyrin tekemään yhden palan päivässä ja samalla neulon kaikkea muuta. Juuri tuo kisaväsyminen tai leipääntyminen siinä vähän uhkaa, kun neulomista tulee tuntitolkulla. Toisaalta tuo on kyllä yhtä hyvä telkkarineule kuin villasukatkin, kun ei peittoa paljon tarvitse ajatella eikä myöskään värejä sommitella. :)
Helmis, kiitos! Eipä tuo leipääntyminen kauan kestänyt, kun eilen illalla jo laitoin seuraavan peiton alulle, kun piti keksiä tälle aamulle helppo käsityö mukaan Asukastuvalle! :D :D :D Mutta aion tätä tehdä hiljalleen, ehkä tuo sinun tapasi pala/päivä muiden käsitöiden ohessa olisi minullekin sopiva. :)
PoistaNiinhän noihin dominoihin kyllä jää koukkuun. Ja usein tulee tehtyä useampikin pala, kun aloittaa sen yhden ensin. :) ;)
PoistaTotta, koukkuun jää. :D Tuota aloittamaani kolmatta peittoa tuossa tikutin kolme lappua, kun TV:tä katselin. :D
PoistaTodella kaunis peitto <3 Aivan ihana :)
VastaaPoistaMaatiaiskanasen Elämää, kiitos! :)
PoistaTosi kaunis, itselläni olisi mennyt siihen ainakin vuosi!
VastaaPoistaKiitos, Ingi! :)
PoistaKaunista tuo neulepinta.
VastaaPoistaEnkuli, minustakin se on kaunista. :)
PoistaUpea peitto! Juhlavan kaunis.
VastaaPoistaRitva
Kiitos, Ritva! :)
PoistaTulipa hieno peitto noin yksivärisenäkin ja pinta on kivan eläväinen :)
VastaaPoistaKiitos, Virpi! :)
VastaaPoistaKaunis peitto lahjan saaja varmaan ilahtuu.
VastaaPoistaMAK, sitä toivon minäkin. :)
Poista