Dominotekniikkaa

Jo viime vuoden kesällä aloitin torkkupeittourakan aikeena tehdä kolme peittoa. Alku oli lupaava, ekan tein mielestäni nopeasti ja toisenkin kohtuullisella vauhdilla. Sen kolmannen kanssa menikin sitten aikaa monta kuukautta. No en minä sitä tehnyt aktiivisesti monta kuukautta, mutta niin moni muu käsityö houkutti enemmän. Ja kun ei ollut kiirettä peiton kanssa, niin annoin sen odottaa.


Nyt sitten helmikuun lopulla päätin, että nyt on peitto tehtävä valmiiksi, ettei jää viime tinkaan. Nämä kaikki peitothan ovat menossa tänä vuonna juhliville läheisilleni, joten tiettyyn päivään mennessä tämänkin piti olla valmis. Ja hyvin ehti!

Torkkupeitto dominotekniikalla, 
Lanka Gjestalin Jannea, menekki 1547 g, josta peitto-osaan 1434 g ja reunan pitsiin 113 g

4 mm:n pyöröpuikolla tikutin, virkkuukoukku taisi olla 3.5 mm
Dominolapun aloitin 41 silmukalla kuten aiemmissakin peitoissa. 

Dominotekniikan ohjeita löytyy monesta paikasta, mm. täältä Ullasta ja tästä Dropsin videosta.

Peiton leveys on 112 cm ja pituus 198 cm (10 x 17 palaa)

Tämän peiton kuten edellisenkin reunaan virkkasin kapean pitsin: ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sitten kerroksen simpukoita. Sen tein näin: *1 ks, hyppää yhden s:n yli, 7 p samaan silmukkaan, hyppää 2 s:n yli* .

Siinä kaikki kolme peittoa odottamassa juhlia. Edellisistä peitoista kerroin täällä ja täällä.

Ei peiton teko vielä minua tyrmännyt, vaan nyt on jo seuraava tekeillä, nyt vaihteeksi virkkaamalla.

Jo syksyllä ihailin toinen toistaan ihanampia KalevalaCAL-peittoja. Ja talven mittaan kipinä kyti ja kyti ja lopullisesti roihahti liekkiin tätä viimeisintä dominopeittoa tehdessä. Tänään virkkasin ensimmäisen lapun nimeltään Ilmatar. Joten tavataan vastakin peittojen merkeissä.