Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

perjantai 5. joulukuuta 2008

Sitä sun tätä

Tänään on posti kulkenut sinne ja tänne... Illalla paketoin Joulumuorin yllätyspakettini ja nyt aamulla vein sen postiin. Ja nyt se on kulkemassa sinne.


Joten eiköhän tämä paketti ole Kirsillä jo maanantaina. Ainakin muistelen postin lupaavan pakettien olevan perillä seuraavana työpäivänä. Sisällöstä ei vielä halaistua sanaa, vasta sitten joskus...


Ja nämä sitten kulkivat postissa tänne. Tällaiset pienet suloiset enkelit kännykkää koristamaan. Nämä löysin sattumalta Maikkilin blogista ja ne halusivat välttämättä muuttaa Lankapirttiin. Kiitos Maikkilille, ovat juuri niin kauniita kuin kuvasta arvelinkin. En tiedä vielä, pääseekö näistä jompikumpi koristamaan omaa kännyäni vai mihin nämä päätyvät. Minulla on nim. ennestäänkin kännyssäni enkeli, sellainen hennon sinervä ja vähän näitä pienempi.


Ja arvatkaapas, minkä päällä enkelit lepäilevät tuossa matkan rasituksistaan. Minun uudet sukkanihan siinä ovat, jotka tikuttelin Marleenalta lahjaksi saamastani langasta.

Malli oma perussukka varresta aloittaen, silmukoita 60, resori varren suussa 2 o, 2 n pri cm, sitten 3o, 1n. Vahvistettu kanta, kärjessä sädekavennus


Lanka Austermann Step väri n:o 10, kulutus n. 70 g


Puikot 2.5 mm


Oli ensimmäiset sukat, jotka tein Stepistä. Lanka oli mukavan pehmeää kutoa, ihan silkkimäinen tuntu käsissä. Pehmeys lienee langan sisältämän Aloe Veran ja Jojoba öljyn ansiota. Tuo tumma läikkä oikeassa jalassani on muuten varjo vain! ;D


Värit sattuivat aika hyvin ilman tarkkaa säätämistä. Mittasin kyllä aloitusvärin pituuden, mutta muistin sen ilmeisesti väärin, kun mittaamallani pätkällä tulikin toiseen sukkaan leveämpi raita. Mutta ei minua haittaa tuon vertainen eroavuus. Nyt sukat ovat ollet jalassani pari kolme tuntia ja tuntuvat tosi mukavilta.



Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

torstai 4. joulukuuta 2008

Haaveena huovutetu laukku...

Tässä hiljattain ihailin Soilen tekemää ihanaa huovutettua laukkua, jonka materiaalina oli kirpparilta ostetut villapuserot, jotka Soile oli ensin huovuttanut. Aikani asiaa mietittyäni päätin tietenkin kokeilla minäkin sellaista laukun tekoa. No eilen sitten kirpparilta löysin sopivan puseron hintaan 1,50 euroa. Kotona pusero heti koneeseen, ensin 40:n hieno pesu, joka ei tuottanut toivottua tulosta. Sitten asteita 50 ja sama ohjelma ja nyt pusero huopui mielestäni sopivasti.


Vasemmalla ennen pesua ja oikealla pesujen jälkeen


Mittoja en puserosta ottanut, mutta on tuossa tuolilla kutakuinkin samalla kohtaa, joten on lyhentynyt kai kymmenisen senttiä. Eikähän tässä tapauksessa mitalla olekaan merkitystä, kunhan materiaali vain on sopivan huopamaista. Ja se on minun mielestäni sopivaa vaikka laukuksi. Mutta, kun se on valkoinen enkä minä valkoista laukkua halua. Väriä tähän pitäisi saada, mutta miten. Kertokaapa, millä värillä villaista kannattaa värjätä. Keräänkö sipulinkuoria tarpeeksi vai liotanko voimakkaassa teessä? Vai ostanko jotain väriä jostain? Olen aivan tietämätön näiden värjäysjuttujen kanssa, joten olen kiitollinen kaikista neuvoista.

Puikoillakin on sentään jotain, mutta hitaasti se tuntuu etenevän. On se ohutta lankaakin, mutta kai mukana on jotain muutakin. Ehkä minun on tarpeen pitää hiukan hidastettua tahtia nyt, kun ei ole niin kovaa intoa puikkoihin kuin vielä kuukausi sitten. Mutta tulossa on jotain, malttakaapa vain mielenne.


Huomenna on viimeinen postituspäivä joulumuorin yllätykselle.

Omani jo olen saanut, mutta itse olen nyt valitettavasti viime tingassa asiaa hoitamassa. Mutta Kirsi, ole vain luottavaisella mielellä, kyllä minä saan pakettisi postiin huomenna aivan sääntöjen rajoissa.

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Meemiä vaihteeksi

Edit: Pieni lisäys tanssiosioon sinisenä!

Marilta nappasin tällaisen meemin, jota en muista edes nähneeni aiemmin saati että olisin tehnyt sitä. Joten tässäpä se nyt tehdään.

Ota lähin kirja, käännä sivulle 21, etsi rivi neljä. Kirjoita ylös, mitä siinä lukee: Sivu 21 sattui olemaan kuvasivu, joten sivulle 20 ja siinä lukee: ”puut. Inspiraation lähteeksi kävisi myös kultafolioon kääritty tumma suklaa kermanvärisellä lautasella tai monet muut elintarvikepakkaukset.” Ja kirjahan on kai Suuren käsityökerhon tilaajalahjana tai jonain muuna kylkiäisenä saatu OMPELE KIRJO KORISTELE.

Ojenna vasen käsivarsi mahdollisimman pitkälle. Mitä kosketat ensimmäisenä? Ompelukonetta!

Mitä viimeksi katsoit TV:stä? Pitää ihan miettiä ja muistella, milloin olen viimeksi katsonut TV:tä. Jaa eilen illalla taisin katsoa Akuuttia. Tämähän olikin helpompi muistaa kuin ensin arvelin. Minä en juurikaan katso televisiota.

Arvaa katsomatta paljonko kello on: Se on nyt 16.10.

Katso nyt kelloa, paljonko se oikeasti on? Se onkin 16.33!


Mitä kuulet tietokonetta lukuunottamatta? Lasketaanko se, että kuuntelen samalla koneen kautta Jouluradiosta joululauluja. Jos ei, niin sitten kuuluu olohuoneesta TV:stä hiljaista puhetta, kun mies katsoo siellä jotain. Nyt kuuluu myös mies yskivän.

Milloin viimeksi kävit ulkona? Mitä teit? Tänään iltapäivällä. Kävimme Kontissa ja Limingantullin Prismassa ostoksilla. Oikeasta ulkoilemisesta on pitkä aika, en muistakaan kuinka kauan. Ainainen harmaus ja loskainen keli eivät ollenkaan innosta ulkoilemaan.

Mitä nettisivua katsoit ennen kuin tulit tälle sivulle? Taisin lukea jonkun blogin, olisikohan ollut Lankaa ja lapasia.

Näitkö viime yönä unta? Näin, mutta en muista muuta kuin että eräs entinen työkaverini oli siinä mukana ja taidettiin liikkua entisessä kotikaupungissani Rovaniemellä. Tämä työkaveri ei kyllä liity oikeasti Rovaniemeen.

Milloin viimeksi nauroit? Ainakin eilen nauroin, kun avasin Buu-klubbenin joulukalenteri luukun. Se mäenlaskija oli niin hassun näköinen, kun hyppyytin sitä! ;D

Oletko nähnyt mitään omituista viime aikoina? Eipä muistu mieleen.

Minkä elokuvan viimeksi katsoit? En ole aikoihin (=vuosikausiin) käynyt elokuvissa enkä katso niitä juurikaan TV:stäkään, joten en kyllä muista nyt yht´äkkiä.

Jos sinusta tulisi yön yli monimiljonääri, mitä ostaisit ensimmäisenä? Vaikea kysymys, mitään isoa tarvetta ei tule mieleen, minkä juuri haluaisin hankkia. Sanotaan nyt, vaikkapa ison kimpun ruusuja.

Pidätkö tanssimisesta? Pidän todella paljon. Sekä mieheni että minä olemme oikeastaan intohimoisia tanssijoita, vaikka viimeisen vuoden aikana olemme tanssineetkin huomattavan vähän aikaisempaan verrattuna. Tässä tarkoitan nimenomaan perinteistä paritanssia tai lavatanssiksikin sitä voisi kai sanoa.

Voisitko koskaan harkita ulkomailla asumista? Harkita voisin, mutta en usko että muuttaisin kovin helposti ainakaan pysyvästi ulkomaille.

Mitä on sen huoneen seinillä jossa nyt olet? Muutamia koristelautasia, joissa maalattuna Kemin vanhoja rakennuksia. Oman osansa seinätilaa vie myös kaappikello, vaikka ei sitä ehkä voi sanoa seinällä olevaksi, kun seisoo vakaasti lattialla. Sen on mieheni tehnyt joskus 1980-luvulla.

Mitä olet tänään syönyt?
Tavanomaisen niukan aamupalan, jossa lihahyytelöä ja tuoretta kurkkua. Kahvin kanssa pala juustoleipää. Lounaaksi hirvenlihakeittoa, lasi piimää ja jälkiruoaksi hedelmärahkaa. Päiväkahvilla taas pala juustoleipää ja tiikerikakkua.

Koska olet viimeksi halannut äitiäsi? En muista, äitini kuoli viisi vuotta sitten. Ainakin halasimme äidin täyttäessä 80 vuotta, se oli seitsemän kuukautta ennen äidin kuolemaa.

Sellainen meemi tällä erää. Jätä laatikkoon kommenttia, jos nappaat tämän mukaan itsellesi.

maanantai 1. joulukuuta 2008

Lapaskuussa lapasteltiin

Niinpä se tämä Lapaskuukin sitten kului ja nopsaan kuluikin! Tumpputupa ja Kinnaskoppa pullistelevat lapasia, rasoja, kämmekkäitä ja mitä kaikkia etukäpälänlämmittimiä liekään keksitty tikuttaa. Ja emoilla on kova työ selvitellä tilejä, että nähdään, paljonko me ollaan saatu näitä kaikkia aikaan.

Lankapirtissäkin on ahkeroitu pääasiassa lapasten parissa. Mitään varsinaista tavoitetta täällä ei ollut lukumääräisesti. Ajatus oli tikutella näitä niin paljon kuin ehtii ja jaksaa ja ennen kaikkea, mikä määrä mukavalta tuntuu. Näillä suunnitelmilla pääsin lukumäärään kaksitoista (12): yhdet (1) kämmekkäät ja yhdettoista (11) lapaset.

Tämähän oli minulle ensimmäinen kerta olla mukana Lapaskuussa, mutta tuskin jää viimeiseksi, kun oli niin mukavaa ja innostavaa seuraa lapasteluun. Monia mielenkiintoisa malleja jäi tekemättä ja uusia ideoita syntyi omassakin päässä. Mutta ehkä niitä valmistuu tässä talven mittaan tai sitten ensi syksyn Lapaskuussa.

Tähän alle olen koonnut vielä kuvat lapasista ja kämmekkäistä, jotka olen osaltani vienyt Tumpputupaan saldoa kartuttamaan.









Lapasista kolmet tein tuplalapasia kokeilemalla kolmea eri toteutustapaa. Niiden lisäksi valmistui yhdet kirjoneulelapaset, yhdet huovutetut ja loput yksivärisiä lapasia. Tuplalapasista innostuin kyllä siinä määrin, että niitä tulen jatkossakin tikuttelemaan, nyt kun niiden tekoon pääsin sisälle. Samoin jäi nälkä kirjoneulelapasiin. Itselle ajattelin tehdä Kainuun kukkalapaset, mutta en ehtinyt, joten ainakin ne pitäisi tikuttaa. Myös monet muut kirjoneulemallit kiinnostavat. Ja palmikkomallit. Nyt muuten alkaa tuntua, että minusta voi tullakin vallan lapastelija, kunhan nuo kaikki haaveeni toteutan. No annetaan ajan kulua ja näyttää, mihin kaikkeen ehdin.


Tämä päivä on muuten kulunut ilman puikkoihin koskemista. Meillä kuivausrumpu irtisanoi yksipuolisesti työsopimuksensa viikonloppuna ja tänään on sitten muiden juoksevien asioiden hoitamisen yhteydessä katsastettu uutta. Olikin kuivausrumpumme hoitanut tehtäväänsä jo 22-23 vuotta, tosin viime vuosina vähän oikutellen, joten sallittakoon hänen päästä ansaitsemaansa lepoon. Tänään on pohjustustyö tehty ja huomenissa uusi palvelijamme astunee taloon. Luvassa siis jännittäviä aikoja, millainen on uusi koneemme.

sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Lapaset Ursus-kuviolla

Adventtiaika alkoi ja Lapaskuu päättyy tänään. Rauhallisissa tunnelmissa sujui aamuni, radiota kuuntelin ja peukalot tikuttelin muuten valmiisiin lapasiin. Päättelin langanpäitä ja ajattelin aloittavani saman tien pienet lapaset pian puolitoistavuotiaalle Veeralle. Ehkä ehtisin tikutella ne vielä tänään, niin saisin Tummputupaan nekin. Ensin kuitenkin piti juuri valmistuneet höyryttää. Ja silloin se jysähti tajuntaani! Jaa, mikäkö?!


No tämä! KAKSI vasemman käden lapasta! No voihan.....! Ja langatkin päättelin. Argh!!! Pikainen pohdinta, mitä minä nyt teen. Loppulanka ei riitä enää kahteen oikean käden lapaseen enkä minä osta sitä kyllä lisääkään. Eikä ole tietoa, kenelle antaisin ne toiset lapaset. Ei siis muuta mahdollisuutta kuin purkaa toista peukaloon saakka.


Tuumasta toimeen saman tien. Tässä se purkulanka sitten on.


Nyt lanka jo nätisti kerittynäkin, ei muuta kuin kutomaan uudestaan. Nyt tarkistin muutamia kertoja, että peukalo on varmasti oikealla paikallaan. Pianhan se lopulta valmistuikin, mutta sen verran verotti aikaa ja kutomisintoa, etten sitten aloittanutkaan niitä pikkulapasia.

Malli perinteiset lapaset selkämyksessä Ursus-kämmekkäiden kuvio, miehen koko
Lanka Novitan 7 veljestä tumman harmaana, kulutus 75 g
Puikot 3 mm, 56 s

Mukavasti tuntui tuo Ursus-kuvio istuvan lapasiinkin. Kokoa mietin kovasti enkä vieläkään ole varmaa, ovatko nämä sopivat 16-vuotiaalle Laurille. Mutta sehän nähdään piakkoin ja samalla kuulen, mitä nuori mies itse tykkää tästä mallista. Tuonikäisethän ovat tunnetusti tarkkoja, millaisia vaatteita haluavat käyttää.

Olen tässä muistellut, mitenhän olen nuorempana suhtautunut tällaiseen. Luulenpa, että harmitus ainakin olisi ollut suurempi ja olisipa työkin saattanut lentää kaapin nurkkaan odottamaan parempia fiiliksiä. Nyt moka kyllä harmitti, mutta ei se niin kamalalta tuntunut. Ja heti halusin erheeni korjata. Olisikohan se niin, että sanonta "vanhuus ja viisaus" tarkoittaakin viisautta kohdata vastoinkäymiset tyynemmin kuin nuorena. Mutta tuossa hetken aikaa TV:ta katsoessani loin silmukat sukkaa varten!

Tumpputupaanhan minä vielä kiikutan nämä Ursus-lapaset. Huomenna yritän tehdä yhteenvedon lapastelustani.

lauantai 29. marraskuuta 2008

Hahtuvaista

Harmaa päivä kääntyy iltaan. Olen viettänyt tänään melkein retriittiä *yhden puhelun olen soittanut* , kun mieheni on taas hirvijahdissa ja minä jäin kotiin. Mökkielämä ei nyt enää houkuttele minua näin harmaana aikana. Meillä kun ei ole mökillä sähköä, niin enhän minä näkisi siellä nyt kutoakaan. Sitä paitsi viihdyn oikein hyvin itsekseni varsinkin, kun tietää, että tämä on vain väliaikaista.


Eilen jo kehuin täällä tikutelleeni hahtuvalapaset tyttärelle, olivat silloin juuri pesukoneessa. Pesin nämä kahteen kertaan ennen kuin huopuivat sopivasti. Ensin panin vahingossa villapesuohjelman eikä se muuttanut kokoa ollenkaan. Sitten 40:n hienopesu pyyheliinan ja parin poppanaisen laudeliinan kanssa ja lopputulos oli aivan parahultainen. Pienen venyttelyn ja oikomisen jälkeen lapaset kuivumaan ja mielestäni tuli hyvät. Lopullinen arviohan kuullaan aikanaan tyttäreltä itseltään.



Malli Tellun Vanutetut lapaset, joiden ohjetta aika tarkoin noudatinkin, koko naisen
Lanka kaksinkertaista hahtuvaa kiekolta, alkuperästä ei tarkempaa tietoa, kulutus n. 80 g. Ostettu Kemin mukavasta Pienestä Lankapuodista, jonne terveisiä, jos sattuvat täällä poikeamaan.
Puikot 6 ja 7 mm *ensimmäinen ohuemmilla, toinen paksummilla, että sain samankokoiset ;D*



Ylemmässä kuvassa vasen lapanen enempi esillä ja tässä oikea. Näistä näkyy, että aika mukavasti värit asettuivat. Ainoastaan reilun metrin pätkän otin välistä pois, että sain peukalot tehtyä ilman kovin jyrkkää värieroa. Kuva vääristää muuten näiden värin hiukan tummemmaksi, ovat siis hieman oranssimmat kuin kuvassa.



Lapaskuu alkaa loppua, mutta vielä nämä ehtivät Tumpputupaan.

Mukava oli pitkästä aikaa tikutella hahtuvaakin. 1970-luvulla Rovaniemellä asuessamme tein paljonkin lovikkaita, mutta sitten se jäi jostain syystä unholaan. Nyt tämän nykyisen neuleinnostukseni aikan olen tehnyt vain muutamat lapaset, ehkä 4-5, ja yhdet tossut itselleni. Lapasia olisi tarkoitus tehdä vielä lisääkin, kun niitä on pyydetty.



Tässä vielä lapaset ennen pesukoneeseen pääsyä.



Minulla on tänään palellut jalkoja, vaikka minulla on ollut paksut puuvillaiset sukat, joita olen tänä syksynä paljon käyttänyt ja hyvin tarennut. Kiitos vain Pappi puikoissa, sain sinulta arvontavoittona saamastani langasta kovin mieluisat sukat. Ja kun ei tavanomaiset kotitossuni tuntuneet riittävän, muistin huovutetut tossuni.

Tällaiset olen tikutellut itselleni kai pari vuotta sitten. Olen pitänyt näitä vain tositarpeessa, siis kun jalkoja palelee. Aluksi en raskinut pitää, ettei pohjat kulu puhki. Sitten keksin, että nahkapohjathan näihin pitää saada. Ja tuumasta toimeen ja


nyt näissä on tällaiset pohjat. Mieheni nämä ompeli minulle näihin. Materiaali saatiin vanhoista saappaanvarsista. *Meillä kun kunnioitetaan vähän liiaksikin sitä periaatetta, että mitään ei hävitetä!* Nyt näillä raskii lipsutella paremmin ja ovat pohjasta vieläkin lämpimämmät.

Kaikille hyvää alkavaa adventinaikaa!

perjantai 28. marraskuuta 2008

Saa avata vasta jouluna!

Talvisen näköistä, mutta loskaista säätä täällä pohjoisessakin. Meiltä ei ole vielä lumi sulanut pois, niin kuin se tuolla etelämpänä kuuluu tehneen. Mutta +asteilla on tänään oltu ja märkää sohjoa on kaikkialla. Pilvistä ja harmaata muuten, mutta iltapäivällä pilvet rakoilivat vähän ja saatiin hetken aikaa ihailla iltaruskoa.

Tällainen näkymä ilahdutti silmiämme olohuoneen ikkunasta katsoessa ja


hetken kuluttua tällainen. Sitten punerrus heikkeni ja häipyi pian pois. Tunnin kuluttua satoikin jo taas räntää.



Posti toi minulle pakettikortin ja minähän kipitin tietenkin kiireesti postiin. Kyllä minä tätä pakettia tiesin odottaa, kun olin saanut ennakkovaroituksen Kirsiltä. Taannoin minä liityin Joulumuorin yllätys-vaihtoon ja sain siinä parikseni Kirsin.


Nyt siis Kirsi oli lähettänyt minulle yllätykseni.

Kaunis paketti päältäkin päin, ihania omenia ympäriinsä. Omenat ovat muuten minun mielihedelmiä, varsinkin kotimaiset omenat. *Nam*


Mutta hiukan pahan oli Kirsi kirjoittanut lisätietoihin! Saa avata vasta jouluna! Voi ei, pitääkö minun malttaa sinne asti, vielä melkein kuukausi. No nyt pantiin minutkin koetukselle. Muistui elävästi mieleen, miten koetin aikoinaan opettaa lapsille malttia odottamiseen. Kyllä minunkin pitää malttaa, siis varmaan maltan. Tai ainakin ehkä. Jospa minä panen tämän jonnekin piiloon ja unohdan sinne.


Kiitos Kirsi! Sinä nyt kyllä saat odottaa pakettiasi vielä jonkun aikaa, mutta eipä sitten tarvitse niin pitkään hiplata pakettia, jota ei saa avata. ;D




On täällä jotain valmistunutkin, nimittäin sydänkävyn lapaset. Nämä ovat tyttäreni työkaverin tilaamat ja toimeksianto oli: hempeät lapaset ja sukat 6-vuotiaalle tytölle. Eikö sydänkäpy olekin tarpeeksi hempeä! Sukkia ei ole vielä aloitettukaan, joten niitä saatte odottaan jonkun aikaa.
Malli kuvio Sydänkävyn rannekkeista, muuten tavanomainen lapanen
Lanka Novitan Nalle, kulutus n. 40 g
Puikot 2.5 mm, silmukoita 44

Tumpputupaanhan ne menevät niin nuo sydänkävyn lapaset kuin valmistumassa olevat hahtuvalapasetkin. Tytär on toivonut uusia hahtuvalapasia, joihin lankakin on ollut ostettuna jo yli kuukauden. Eilen sain ne lopulta puikoille ja nyt ne on tuolla kuivumassa.

Tässä hahtuvat mittanauhan kanssa ennen pesua. Näistä kerron vähän lisää huomenissa, kunhan ovat kuivaneetkin.