Sukkia ensi vuoden lapsille

Oletkos jo kuullut villasukkakeräyksestä ensi vuonna syntyville vauvoille? Asiasta on kirjoiteltu eri lehdissä ja keräyksiä onkin perustettu jo useille paikkakunnille.  Näin asiasta kerrotaan FB:n Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville -ryhmässä: "Sinivalkoiset lahjasukat ovat käsityöihmisten kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Keräyksellä haluamme lahjoittaa sukat kaikille 2017 syntyville vauvoille. Keräys on avoin kaikille, tervetuloa mukaan! Keräysaika alkaa 16.5.2016 ja kestää vuoden 2017 joulukuuhun asti, joten aikaa on runsaasti."

Tuo ryhmä FB:ssa on julkinen, joten sitä pääsee ymmärtääkseni katsomaan muutkin kuin FB:iin kuuluvat. Klikkaa tästä, niin pääset näkemään sen ja lukemaan koko haasteen ja löydät myös ympäri maata olevien keräyspaikkojen osoitteet.

Ja kuten varmaan arvasit, minäkin otin haasteen vastaan ja aloitin sukkien teon heti, ettei jää viime tippaan. Sukat muuten saavat olla malliltaan millaiset vaan, mutta väreiltään niiden tulee olla sinivalkoiset ja kooltaan vastasyntyneelle sopivat (jalkaterän pituus n. 9-10 cm).

Lankalaatikostani löytyi sopivasti kerä sinistä ja valkoista lankaa, niinpä pääsin alkuun mukavasti ja sain valmiiksi tällaiset sukat.

Ensin valmistuivat nämä kirjoneulesukat Marin ohjeella
Langat Novitan Wool ja Viking Baby Ull, joiden menekki oli näihin yhteensä 35 g
Ihan ohjeen mukaan taisin mennä 3 mm:n sukkiksilla.

Ohjeen löysin miettiessäni kivoja sukkamalleja siniselle ja valkoiselle langalle. Tietenkin Googlen kuvahaun avulla niitä etsiskelin ja tämän nappasin ensimmäiseksi toteutettvaksi. Kiitos hyvästä ohjeesta, Mari!

Lopuista langoista virkkasin vaihteeksi lenkkarit Hilmiinan ohjetta mukaillen
Langat siis ne samat Wool ja Baby Ull, joiden menekki oli yhteensä 45 g

Virkkasin 3 mm:n koukulla

Kiitos Hilmiinalle Puikkojen polut 2 -blogiin ohjeesta, jossa selkeät kuvat opastavat tekijää!

Valkoinen lanka riitti hyvin ja sitä jäikin pieni kerä, mutta sinistä oli sen verran naftisti, että meinasi loppua kesken, mutta kun tein pienen säästöliikun, niin pärjäsin. Tähtiin sitä ei riittänyt vaan jouduin tekemään ne tumman sinusellä langalla, joka kuvassa näyttää mustalta ainakin minun silmissäni.

Vauvan lenkkarit ovat niin söpöjä ainakin minusta, mutta mahtanevatko pysyä jalassa. Yhdelle sukulaislapselle tein viime syksynä, pitääkin tiedustella vanhemmilta niiden käyttökelpoisuutta.


Oulussa muuten keräyspaikkana toimii käsityöliike Lankamaailma osoitteessa Saaristonkatu 27. Siis sama liike, johon voi viedä myös sytomyssyt.

Sukkia taas

Kyllä sukkia on mukava tehdä!  Oikein taas nautin niiden teosta, kun oli mennyt jo niin kauan edellisistä sukista. Piti oikein tarkistaa kuinka kauan on tuo minun kauan tässä tapauksessa ja se oli kuukausi ja yksi päivä. :D  Sehän on oikeasti hyvinkin lyhyt aika, mutta nyt tuntui pitkältä. Niinpä tarkistin parin viime vuoden ajalta, niin olen tehynyt yli yhden parin viikossa (65-81 paria/vuosi). Siis kuukausi voi todella tuntua pitkältä ajalta. Nyt taisin palata siis ruotuun, kun kahdet sukat tikuttelin.

Ensin valmistui raidalliset perussukat kokoa 35
Langat  Gjestalin Maijaa ja  paitsi vaaleanpunainen Nallea. yhteismenekki 75 g

Silmukoita 52 ja 3 mm:n sukkisilla mentiin.

Sitten  hiukan eri malliin tehdyt raitasukat kokoa 37 
Langat Maijaa ja menekki yhteensä 80 g  
Silmukoita 52 ja 3 mm:n sukkiksilla mentiin näidenkin teossa.

Molemmat sukat ovat jämälangoista koottuja. Ensimmäisiä varten keräilin sopivan värisiä lankoja käden ulottuville ja niistä sitten syntyi tällaiset. Toisissa sukissa raidat syntyivät kirjavasta ja yksivärisestä langasta, joilla kudoin kerrallaan aina yhden kerroksen. Varressa on raitalangan kaverina tummanruskea lanka (jolla tein myös kantapäät),  ja terässä tumma vihreä.  Ja kuten kuvastakin näkyy, varren suu ja sukkan kärki on tummanpunaista lankaa. Minulla on tuo lankavaraston tuhoaminen sujunut tämän vahvuisten sukkalankojen osalta niin hyvin, että laatikosta alkaa jo pohja näkyä.

Näihin yhden raidan sukkiin sain lopullisen  kimmokkeen Knean jämälankaspiraaleista. Minulla oli ollut jo aiemmin  mielessä, että voisi kokeilla miten onnistuisi tehdä yhden kerroksen raidat niin, että saisi helposti kerroksen vaihtumiskohdan nätiksi. Minulla ainakin jää siihen helposti sellainen havaittava kohta, joka ei tosin taida haitata  muita kuin  minua itseäni. Niinpä olin pähkäillyt, että jos siirtäisi langanvaihtumiskohtaa joka kerroksella hieman eteen päin. Ja nyt siis kokeilemaan. 





 Ja hyvin se sujui ainakin, kun toinen lanka on kirjava.  Vai huomaatteko, että langanvaihtumiskohta kiertää ympäri sukan.

 Kudoin aina kaksi silmukkaa pidemmääle kuin edellisellä kerroksella. Näin jäi nurjalle vain lyhyet langanjuoksut.

Olen niin tyytyyväinen lopputulokseen, että tätä tapaa tulen jatkossakin käyttämään ja voin suositella sitä toisillekin. 

Mitä saakaan yhdestä vyyhdistä lankaa

Minulla on ollut vuosia lankakaapissani vyyhti lankaa, jonka olen saanut lahjaksi. Ihanan tuntuista ja väristä lankaa, mutta en ole tiennyt mitä siitä tekisin. Hyvin ohutta lankaa. Jos lanka olisikin ollut paksumpaa, olisin sen käyttänyt jo aikoja sitten. Usein pyörittelin vyyhtiä käsissäni ja odotin, että se kuiskaisi minulle, miksi haluaa tulla. Mutta ei mitään kuulunut ja vyyhti pääsi taas lankakaappiini. Kerran sen punnitsin ja kerinkin, mutta edelleen se päätyi kaappiin. Siellä se sitten majaili kunnes nyt huhtikuussa kaapilla käydessäni se kertoi haluavansa tuubihuiviksi. Siispä aloin touhuun ja alla näet lopputuloksen.

Tuubihuivi oman  ideoinnin mukaan: alussa ja lopussa muutamia kerroksia aina oikein, keskellä yksinkertaista pitsineulosta "omasta päästä"
Huivin korkeus n. 18 cm, pituus n. 135 cm
Lanka Ilun lankaa kaksinkertaisena, menekki 45 g

Silmukoita aina oikein -osuudessa 260 ja keskellä 276, puikot 2.5 mm:n ja 3 mm:n pyöröt

Kovin hyvin ei pitsineule tule esiin kirjavasta huivista, mutta mielestäni keventää huivin olemusta kuitenkin.  Värejä en yrittänytkään kohdistaa mitenkään vaan ne saivat elää niin kuin halusivat. Kaiken lisäksi juoksutin lankoja eri suunnista, siis toinen vyyhdin alusta ja toinen lopusta.

Huivia aloittaessani en vielä arvannut, että se jää omaan käyttööni, mutta kun kuvausrekvisiittaa etsin, oli itsestään selvää, että minun huivinihan se on. Vai mitä tuumaat, eikö ole kuin suunniteltu tälle takilleni.

Huivi on keveä ja ihanan pehmoista, kutittamatonta lankaa. Se ei kutita ollenkaan minun herkästi kutiavalla kaulan ihollakaan.

Lankaa oli yhteensä 125 g, joten huivin jälkeen sitä jäi vielä 80 g. Ensin suunnittelin toisen huivin tekoa, mutta lopulta päädyin sytomyssyihin.

Ensin tikutin ihan sileän perusmyssyn aina oikein -aloituksella

 Lanka Ilun lankaa, jonka menekki vain 25 g
Silmukoita 120-132, puikot 2.5 mm:n ja 3 mm:n pyöröt ja 3 mm:n sukkikset kavennuksessa

Seuraavaksi hiukan isompaan päähän sopiva myssy Seijasiskon Bravo-myssyn ohjetta mukaillen
Nyt Ilun lankaa kului 30 g
Silmukoita 136, puikot 2.5 mm:n ja 3 mm:n pyöröt ja 3 mm:n sukkikset kavennuksessa

Ja vieläkin on lankaa jäljellä 25 g. Enpä ole ennen tainnut tehdä näin keveitä myssyjä.
 Kyllä on riittoisaa, en muuta voi sanoa. Jos kaikki langat olisivat yhtä riittoisia, niin lankatehtaat taitaisivat mennä konkurssiin.  :D   Jotain vielä tuosta lopusta saan tehtyä, se riittäisi esimerkiksi toiseen perussytomyssyyn, mutta sellaisen teko ei nyt houkuttele. Jääköön odottamaan sinne samaiseen kaappiin.

Lanka on minulle edelleen mysteeri, mitä se oikein on. Ja miksi se on niin ohutta. Muita Ilun lankoja en ole käsissäni pitänyt enkä nähnytkään muuta  kuin kuvissa. Ja lankaa saadessani ei ollut puhetta langasta tarkemmin eikä minulla ole enää mitään yhteyttä lahjoittajaan.

Painon olen itse kirjannut muistiin punnitessani langan.

Langassa ei ollut vyötettä vaan tällainen pahvinen lappu, josta puuttuu merkinnät mm. materiaalista.



Tällaisissa aatoksissa toivottelen kaikille Lankapirtissä poikkeaville ihanaa toukokuista viikonloppua!

Purin sen

Jatkoa edelliseen postaukseen, jossa mietin puranko juuri valmiiksi saamani huivin. 

Ja nyt se on sitten purettu!  Langat ovat vielä kerillä odottamassa vyyhteämistä ja kastelua, että oikenee uutta yritystä varten. 

Sain monia kommentteja, joissa pidettiin huivia kauniina ja kehotettiin olemaan purkamatta. Oikeastaan vain KriistiinaS oli purkamisen kannalla ja hänkin sen takia, etten itse tykännyt huivista. Tämä Kristiinan lausahdus "Ja ehkä et sitä tule antaneeksi poiskaan kun tykkäät että se on huono niin et kehtaa antaa."  ratkaisi lopullisesti asian. En olisi todellakaan kehdannut antaa sitä edes lahjaksi ja tuskin kukaan olisi tullut luokseni pyytämään sitä.  Hetken aikaa harkitsin, järjestäisinkö arpajaiset, joissa huivi olisi voittona.

Nyt on siis Nurmilintu-huivi purettu ja langat odottavat pääsemistään joksikin toiseksi huiviksi. Pari mallia minulla on harkinnassa, saman tekijän Peipponen ja Eyeblink, mutta ehdotuksiakin otan mielelläni vastaan.

Puranko

Olen täällä kahden vaiheilla vappupäivänä valmistuneen huivin suhteen. Malli näytti muiden tekeminä niin kivalta, kun kuvista katselin. Mutta ei enää itseni tekemänä. Jo tekovaiheessa meinasin purkaa, mutta päätin kuitenkin katsoa pelin loppuun saakka.

Malli on Nurmilintu eikä siinä ole mitään vikaa, toisten tekeminä huivit ovat kauniita. Mutta uskon, että käyttämäni lanka ei sovi tähän malliin. Lanka on ikivanhaa Novitan Butterfly (55% puuvillaa, 45% viskoosia), liukasta ja hiukan kiiltävää.

En edes lankaa katkaissut enkä langanpäitä päätellyt, mutta pingotin huivin. Monestihan huivit näyttävät ennen pingotusta kammottavilta rutuilta, mutta pingotuksessa tapahtuu ihme ja sieltä rutuista putkahtaa esiin kaunotar. Nyt sitä ihmettä ei siis tapahtunut.

Muodoltaan huivi on epäsymmetrinen ja istuu mukavasti harteilla.

Siis purkaako vai ei, siinäpä pulma. En vielä ole päättänyt lopullisesti, vaikka kallistun koko ajan lisää purkamiseen päin. Uutta malliakin olen jo katsellut, mutta se on vielä hakusessa. Yhtenä vaihtoehtona harkitsen kutoa samalla mallilla uudestaan muunneltuna, ainakin tuon aina oikein neuleen voisi muuttaa sieläksi. 

Huhtikuun raportti

Ihana toukokuu alkoi ja on siis aika tehdä raportti huhtikuun käsitöistäni. Niiden joukossa onkin jotain, mitä olen tehnyt harvemmin, nimittäin leluja. Ja sukkia vain kaksi paria, joita yleensä on useampia.

Mutta katsotaanpa, miten ne valmistuivat.

10.4. pupu-unirätti n:o 1, Miami-lankaa 65 g

16.4. nalle-lelu, 7 veikkaa ruskea ja Polkka 80 g
24.4. pupu-unirätti n:o 2, Miami-lankaa 65 g
24.2. kaksi apupupua Miami-lankaa, 170 g

13.4. ruttuvarsi-sukat koko 39,  Nallea  110g
24.4. perusraitasukat koko 43, 7Veljestä+7Veljestä Pöllö yhteensä 145 g

Ja aivan uusi aluevaltaus oli hedelmäkulhon virkkaaminen.

16.4. valmistui hedelmäkulhon eka versio trikookuteesta, menekki 210g ja toka versio sitten joskus myöhemmin, sitä päivää ei kirjanpitoni kerro.

Tämän kulhon tein siis kahteen kertaan. Kuten täällä esittelin, virkkasin kulhon ensin pylväillä mutta purin sen ja tein uusiksi kiintein silmukoin. Tämä siksi, että sain napakamman kulhon. 

Lankaa sain kulutettua yhteensä 925 g, mikä kokonaisuudessaan vähentää lankavarastoani. En nimittäin ostanut olleenkaan lisää lankaa, hyvä minä!  :)  Vuoden alusta lukien on lankavarastoni keventynyt yhteensä 3410 g.

Sytomyssyjä ja -sukkia

Voin taas iloiten todeta, että sytomyssyjen teko on täällä Oulun seudulla edelleen voimissaan. Vaikka vasta helmikuussa kampanjoitiin, niin edelleenkin myssyjä ja sukkia riittää keräyspaikoissa.

Kotikuntani Asukastuvalta sain viikko sitten 16 myssyä. Kuvassa vasemmalla olevat kaksi myssyä sain jo ennen ystävänpäivää ja ne vein jo OYS:aan.

Asukastuvan käsityöporukka oli innostunut tekemään myös siskorusettisukkia, joista kolme paria oli jo valmiina.

Viime viikolla vein Seijasiskolle pupuja Oulun pakolaislasten keräykseen. Sain samalla häneltä 17 Neilin tekemää sytomyssyä ja yhden Seijasiskon itsensä lahjoittaman trikoisen myssyn (alhaalla oikealla toisena).

Matkalla Seijasiskon luo poikkesin myös Oulun Lankamaailmaan kysymään, onko sinne kertynyt sytomyssyjä ja -sukkia. Olihan niitä monta muovikassillista.

Yhdessä kassissa olivat nämä 20 myssyä, enimmäkseen kudottuja mutta osa virkattujakin.

Vähän pienemmässä kassissa olivat nämä 11 myssyä.

Seuraava isompi kassi sisälsi 34 myssyä.

Eikä sukkiakaan ollut unohdettu. Niitä oli aikuisille kuusi paria ja lapsille 24 paria.



Kassissa, jossa oli nuo 11 myssyä, oli myös oheinen viesti. Kiitos Kaija siitä! Olen pähkäillyt näiden villamyssyjen kohtaloa ja päätin lopulta, että vien ne OYS:aan ja kysyn hoitajilta, ottavatko vastaan. Ehkä kaikkien hiuksensa menettäneiden päänahka ei ole niin herkkä kutiamaan, että joku voisi käyttääkin näitä. Myssyjen saajathan ovat aikuisia ihmisiä ja osaavat valita itselleen mieleisen ja sopivan.  Mutta toivon, että jatkossa myssymateriaalien kanssa oltaisiin tarkkoina.


Kauniita ja hyviä myssyjä ja sukkia kaikki.
Kiitos kaikille lahjoittajille!