Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

torstai 11. lokakuuta 2012

Katsaus keittiööni

Hiljattain esitteli Terhi blogissaan Tulihan tehtyä kaunista keittiötään ja siinä haastoi muutamia muitakin bloggaajia esittelemään omansa. Yksi näistä haastetuista olin minä, kiitos Terhi! Ja kun minä otin haasteen vastaan, niin pitääpä panna toimeksikin.

Meidän keittiö kuten koko kotimmekin on vähän sellainen "silli salaatti", siis sitä sun tätä siellä ja täällä. Nuorempana olin minäkin innostunut sisustamisesta, mutta nyt kai on jo pesänrakennusvietti hiipunut, kun en jaksa siitä innostua ollenkaan. Ihailen sentään toisten upeita luomuksia.  Reilu neljä vuotta sitten muutimme tähän nykyiseen taloomme, silloin tuotiin tänne ne vanhat rakkaat kalusteet, jotka tänne mahtuivat. Ei hankittu uusia talon tyyliin sopivia, ei. Hyvin olemme itse viihtyneet eikä kukaan vieraskaan ole moittinut. Joskus kyllä katselen kotiamme ja mietin, pitäisiköhän täällä tehdä jotain. Mutta lyhyeksi jää se miettiminenkin saati, että alkaisin touhuun.  Tämä siis varoitukseksi niille sisustajille, älkää odottako liikoja älkääkä kauhistuko. Siis tervetuloa keittiöömme!


Meillä on tupakeittiö kuten usein tehtiin 1990-luvun lopulla valmistuneisiin taloihin.  Kun eteisestä tullaan sisälle ja käännytään oikealle, päädytään keittiöön. Näkymä on tällainen. Eikä stailattu yhtään, pöydällä kotioloissa käytettävät muoviset tabletitkin kahvikuppien alla.  Meillähän on aina kankainen pöytäliina pöydällä.  Tämän pöydän ääressä syömme ja juomme niin arkiset kuin juhla- ja vierasateriatkin. Pöytään kuuluu kaksi 50 cm:n levyistä jatko-osaa, joten tarvittaessa pöydän äreen mahtuu melkoinen joukko väkeä.

 Vilkaistaanpa oikealle, siinä nähdään jääkaappi-pakastin.  Jääkaapin ovessa mukavia kortteja ja muita muistoja sekä tärkeistä menoista muistilappuja.  Usein myös joku kokeiltava tai mieleinen ruokaohje. Vasemmalla työtaso tiskipöytineen, alla mm. tiskikone, ihan tavanomaiset kapistukset. 


 Mutta tämän tiskirätin kiinnityssysteemin haluan esitellä: Sinituotteen liinariipuksen. Kuva on samea, mutta kurkkaapa klikkaa linkkiä, niin näet selvemmin.  Tämä on ollut meillä käytössä viime keväästä ja todettu mainioksi kapistukseksi.

Nurkassa on liesi kupuineen ja kaikkine tykötarpeineen, joiden on hyvä olla kokatessa käden ulottuvilla.

Kuten esimerkiksi mausteet.  Huomaa ruskeakantinen suolapurkki, joka on Sarviksen tuotteita 1970-luvulta. Meillä on noita useita käytössä, osa tätä kokoa mutta eniten sitä suurempaa. Hyvin ovat kestäneet niin konepesun kuin erilaiset kolhutkin ja ovat mielestäni edelleen käteviä. Vai olenkohan liiaksi tottunut niihin, hmh.  Vasemmalla roikkuu patakintaat, jotka ovat nyt piilossa noiden patalappujen takana. Patalaput on tehnyt eräs hyvä ystäväni, entinen opiskelu- ja työkaverini. Sain ne kerran häneltä joululahjaksi, siksi niin joulunväriset. Mutta meillä ne ovat esillä koko ajan ja aina niitä katsellessa muistan ystävääni, jota nykyisin tapaan aika harvoin. Eikä lappuja muuten raskita käyttää patalappuina, minkä kuvakin kertonee.

Mausteiden yläpuolella olevassa hyllykössä on joitakin mielestäni kauniita esineitä esillä, osa käytössäkin, mutta osa vain silmien ilona. Alahyllyllä on pieniä tonttuja, joista nuo seisovat ovat erään nuoren naisen meille kotitontuiksi tuomia ja tuon makoilevan veikeäilmeisen tytön olen itse ostanut. Punaisen sokeriastian olen joskus ostanut kirpparilta tai antiikkimessuilta ja se palvelee aika usein kahvipöydässä, jos meillä on vieraita. Oikealla näkyvän suolasirottimen tytär toi muistaakseni abikeväänään Kreikasta.

Pienimmältä tontulta on jossakin kuperkeissa lähtenyt pala varpaista omille teilleen, mutta se ei haittaa.

Sitten onkin jo ikkuna. Ikkunalaudalla asustaa vakituisesti santuistani pari. Niiden lisäksi siinä mahtuu olemaan joku muukin kasvi tehostetussa hoidossa tai vain tarkkailussa, kuten nyt orkidea.  Santtujen välissä piilossa asustaa Pentikin tekemä pupu, jonka olen saanut kauan sitten hyvältä ystävältäni joksikin lahjaksi, täytin ehkä 40v. Ja ikkunasta näkyy se maisema, jonka muuttumista seuraillaan kesään saakka täällä blogissani. Pöydällä ikkunan edessä on usein joku kukkiva kasvi tai kukkakimppu, nyt ensimmäisensä kukkaan ehtinyt lehtikaktukseni.

Hempeää vaaleanpunaista, melkein valkoista ja...

... tummempaa vahvaa punaista (kuvassa väri liian hempeä).

Tehotarkkailussa oleva orkidean alku.  Keiki, jonka olen vasta istuttanut kasvualustaan, kasvattaa kolmatta lehteään.


Ikkunan vasemmalla puolella oleva hyllykkö on samanlaisessa käytössä kuin tuo edellinenkin, siis koriste-esineitä ja käyttötavaraa. Kuvassa on keskihyllyllä istuva Hummel Puppe, jonka olen saanut muistaakseni v. 1961 tai 1962 Saksan tuliaisina. Serkkuni, nyt jo edesmennyt, oli kouluaikana vaihto-oppilaana Saksassa ja toi tämän minulle sieltä.


Ylähyllyllä poikamme lukioaikanaan tekemä pienoispatsas, oisko tämä vaikka lohikäärme.


Hyllyn alla olevalla työpöydällä on jos jonkinlaista, mutta ne muut rajasin ulkopuolelle. Etualalla vaaka, sekin palvellut meitä noin vuodesta 1968 alkaen. Ja hyvin toimii edelleenkin. Tällä seuraan langankulutustanikin. Olen tehnyt muutaman tarkistuspunnituksen jollakin tarkalla vaa'alla ja samoja lukemia olen saanut.  Leivänpaahtimen takana itseni rekipeittotekniikalla tekemä pannumyssy, jota käytettään varsinkin kesäisin, kun kahvikannu viedään ulos tersssille.


Käännypä nyt 180 astetta, niin näet meidän leipomapöydän. Tämä nurkka oli tyhjä tähän taloon muuttaessamme. Talo oli silloin 10 vuoden ikäinen ja kaapistot alkuperäiset. Lisää ei siis saanut emmekä hyväkuntoisia kaappeja halunneet ruveta kokonaan uusimaan saadaksemme edes hiukan lisää säilytystilaa. Niinpä käsistään kätevä mieheni teki kaapiston, jonka pinnan hän ootrasi. Työpöytätasoksi onnistuimme saamaan samaa levyä kuin muutkin pöytäpinnat, vieläpä hyvällä poistoalennuksella. Myös vetimet ovat miehen käsialaa.  Pöydän alla laatikoissa säilytetän lautasia ja kulhoja yms, yläkaapissa pienempiä astioita.

Yläkaapissa on harvemmin tai harvoin tarvittavia astioita.  Ja kaikki vaikka kuinka vanhoja, osa kihla- ja häälahjojamme vuodelta 1968. Olen säilyttänyt osan kuohuviinilasesta myyntipakkauksissaan, etteivät ole niin herkkiä särkymään. Hyvin ovatkin säästyneet, sillä vain yksi lienee särkynyt ja ikää laseilla lienee n. 25v. Kaapin päälle olen kerännyt useimmin käyttämäni maljakot ja jotain muutakin. Muut maljakot ovat vierashuoneen yläkaapissa. Meillä on nimittäin aivan liian vähän säilytystilaa. Tai sitten liikaa kaikenlaista kamaa!


 
Pannulappunaulakkona leivinuunin vieressä on kahvipannu, joka sekin on lahja ja tuo aina antajansa mieleeni.  Vironvillasta virkattu ja huovutettu maailman rumin patalappu toimii oikein hyvin rumuudestaan huolimatta.


Seuraavana on kodin sydämeksikin sanottu leivinuuni.  Se lämpiää meillä talvikautena pari kolme kertaa viikossa ja luo ihanan pehmeää lämpöä ympärilleen. Makoisat paistit ja laatikkoruoat tämä kypsentää meille talvisin kuin myös herkulliset leivonnaiset.


Kiikkutuoli uunin kupeessa kuuluu mielestäni vielä keittiöön. Tuo lankakorini siinä vieressä on olohuoneen ja keittiön rajalla.  Kiikkutuoli on äitini peruja. Hän ehti asua 10 kuukautta palvelutalossa ennen kuolemaansa ja halusi sinne muuttaessaan uusia huonekalunsa. Silloin hän hankki tämänkin tuolin, joka on ollut nyt meillä jo liki yhdeksän vuotta.  Tuolissa on alkuperäiset tyynyt, jotka minä haluaisin uusia, mutta en oikein tiedä millaiset hankkisin. Jos osaisin tehdä tilkkutöitä, niin sellaisen tekisin tähän. Mutta ainakaan vielä en ole sitä taitoa opetellut, mutta eihän sitä koskaan tiedä, milloin sekin "kärpänen purasee".

Lopuksi vielä vanha kuva, jossa istumme Seijasiskon kanssa tuossa huoneiden rajalla käsitöinemme. Kuva on otettu, kun meistä tehtiin juttua telkkariin sytomyssyilyn alkumetreillä. Siitä kerroin täällä. Näyttää muuten olleen sama pöytäliina silloinkin pöydällä kuin nyt tämänkertaisia kuvia ottaessani.

Nyt on keittiöni esitelty pääpiirteittäin. Pölyt jätin kyllä näyttämättä, sitäkin löytyi niin paljon, että pitänee ruveta kaappien siivoukseen.  


Nyt minun pitäsi jakaa tämä haaste edelleen viidelle bloggaajalle, jonka keittiöön haluaisin kurkata. Olen taas niin laiska, että en haasta ketään tiettyjä bloggaajia vaan ottakoon jokainen, jota tällainen kiinnostaa. Toivon, että ilmottaisit minullekin vaikkapa kommentilla, jos otat tämän vastaan, niin poikkean sitten keittiöösi.


26 kommenttia:

  1. Kiva, kun otit haasteen vastaan ja näytit keittiösi kaikkineen.
    Sinulla on kaunis ja kodikas tila, kaikki käden ulottuvilla.

    VastaaPoista
  2. Kiva keittiö, oikein semmonen oleskeltava huone. Niitä Sarviksen purkkeja on mullakin ja oikeassa olet: kestävää ja pestävää laatua ovat.
    Uuni on niiiin ihana, ja varmasti sen lämpö on rauhoittavaa ja hoitavaa. Hih, kun näin keinutuolin niin heti muistin tuon vanhan kuvan, siis ennenkuin se tuli ruudulleni näkyviin. Siis muistin ja tiesin missä keittiössä olin tällä kerralla.
    Tämä keittiöhaaste on ollut kiva.
    Taidanpa huomenna päivänvalossa otttaa kuvan omasta keittiöstäni - vaikka en haasteeseen osallistu. Täällä on nimittäin muutto käynnissä ja nyt on aika erikoinen keittiönpöytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KristiinaS, on tämä blogimaailma metka, kun pääsee tutustumaan toisin jatoisten koteihinkin! ;)

      Poista
  3. Kiva tää sinun keittiösi on,jotenkin niin kotoisan ja viihtyisen tuntuinen ja mielenkiintoinenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intsu, kotoisalta tämä meistäkin tuntuu. ;)

      Poista
  4. Ihanan kodikas postaus. Tuolla kelpaa hääräillä.

    VastaaPoista
  5. Trendit nyt tulevat ja menevät eikä niiden matkassa tarvitse koko aikaa olla. Teidän keittiö on toimiva ja siellä on oikein kodikasta ja viihtyisää!! Taidanpa napata haasteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seijasissko, kiva, kun innostut sinäkin tästä! :)

      Poista
  6. Olipas kiva piipahtaa teillä näin virtuaalisesti, kun nyt ei oo muka muuten ehtinyt! Kuvissa on yhtä kodikasta kuin luonnossakin. Ihan ikävä tuli!!!! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marleena, teidän käynnistä onkin aikaa, nyyh! ;D

      Poista
  7. Haa, sinulla on kiikkustuolikeittiössäsiaivan samoin kuin haastajallakin! :o)
    Tykkään pikkuruisesta kyökistäni, mutta jos siellä olisi yhtään ylimääräitä tilaa, haluaisin sinne laiskanlinnan tai keinutuolin! No, sivustavedettäväkin varmaan kelpaisi, jos sitä tilaa olisi vielä enemmän... ;o)
    Tilava keittiö ja paljon mukavia muistoesineitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, meillä on muuten joskus muinoin ollut myös laiskanlinna keittiössä! ;D

      Poista
  8. Mukavan kodikas keittiö. Keinutuoli on niin kivassa paikassa, että siinä on varmaan ihana kutoa "lämmössä"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija, lämpöistä siinä on istua kutomassa. :)

      Poista
  9. Oli mukava piipahtaa kodikkaassa keittiössäsi! Samanlaisia juttuja on itselläni, niinkuin tuo vaaka <3
    Pakko kai on ehtiä kuvaamaan omaani.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heleena, ei kai asian kanssa ole mikään kamala kiire, mutta kiva on päästä sinunkin keittiöösi visiitille. :)

      Poista
  10. Oli kiva käydä luonasi katsomassa kotiasi! Kodikasta ja muistorikasta.
    Mullakin on tuo vaaka ja noita Sarviksen purkkeja. Voisin osallistua sitten marraskuussa, jos keittiöni olisi silloin saatu jonkunlaiseen järjestykseen!
    (Luulin, jo että keittiötavarat on suunnilleen paikoillaan, vaan miespä kantoi 4-5 laatikkkoa vielä jostain...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Malli, onkin mukava nähdä se sinun uusi keittiösi. :)

      Poista
  11. Ihana postaus! Muistan, että tartuit kerran omassa blogissani vähän samanlaiseen, lepopaikan kuvailemiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auli, niinhän minä tein! ;) Muistin itsekin, kun tämän tein. Tällaiset viehättävät minua, tulee samalla katseltua omaa kotia "uusin" silmin.

      Poista
  12. Voi mikä ihana lämmintunnelmainen keittiö teillä on! Ja tuo tiskirätinpidike on loistava, pitääpä hankkia.

    Bloggerissa on muuten joku ongelma, kommenttilinkkiä ei näy ollenkaan! Vasta kun klikkasin postauksen otsikkoa, sain näkyviin kommenttien myötä tämän ruudun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, suosittelen oikein lämmöllä tuota tiskirätinpidikettä! :)

      Poista
  13. Kivan viihtyisää ja kotoisen oloista! Erityisesti tykkään leivinuunista ja kulmassa olevsta hellasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susu, kiva kuulla, että sinäkin voisit viihtyä täällä. Minulla itsellä ei ole mitään ongelmaa sen(kään) suhteen. ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.