Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuosi vaihtuu

Vuosi vaihtuu täällä hiljaisuudessa ja rauhallisuudessa, mitä odotettavissa olevien rakettin paukkeelta on mahdollista.  Puikkoja "terottelen" sytomyssyjen tekoon (vrt  edellinen postaukseni).

 Joulun aikaan tikuttelin koemielessä muutaman joulupallon. Ensin valmistui kirjovirkkaamalla  tuo sininen pukkipallo ja sitten kutomalla punavalkoiset, joissa kuvio omasta päästä. Lankaa näihin meni arviolta n. 60 g, en muistanut innoissani niitä punnita ennen täyttämistä.  Ohjeet virkattuun löytyy täältä (pdf) ja neulottuun täältä.  Oli mukavaa tehtävää enkä ollenkaan ihmettele, kun niin moni hehkutti tätä ennen joulua.
Uuusi vuosi tuokoon,
sinulle ystäväni,
taikaa, iloa ja
onnen aikaa! ❤
Hyvää ja Onnekasta Vuotta 2012 kaikille!
 

perjantai 30. joulukuuta 2011

Sytomyssyjä ystävänpäiväksi

  Flikka  kertoi täällä blogissaan, että Vaasan sairaalan viedyt myssyt ovat menneet kuin kuumille kiville ja lisää kaivattaisiin.  Niinpä hän ehdottaakin, että tehtäisiin sytomyssyjä ja lahjoitettaisiin ne sairaalaan ystävänpäiväksi.


Onkin niin hyvä idea, että minä nappasin sen heti mukaani ja nyt huhuilen kaikkia käsityötaitoisia ympäri Suomen tekemään johonkin sairaalaan sytomyssyjä ystävänpäiväksi. Eikä tietenkään ole kiellettyä ulkomailtakin osallistua, postihan kulkee.  Jos jokainen tekisi edes myssyn tai pari, niin saataisiin taas valtava myssykasa sairaaloihin.  Aikaahan ystävänpäivään (14.2) on mukavasti reilu kuukausi, joten hyvin ehtii tehdä muutaman myssyn.





Minä itse olen pitänyt sydämenasianani Oulun Yliopistollisen sairaalan (OYS) keräystä, josta löytyy tietoja täältä.  Keräyskampanjahan perustettiin alun alkaen kaksi vuotta sitten (4.1.2009) ja siitä kerroin täällä.


Pian tuon tammikuisen päivän jälkeen perustettiin lukuisia keräyksiä ympäri Suomen. Täältä näet, mihin muihin sairaaloihin on kerätty sytomyssyjä ja mihin on minun tietojeni mukaan keräys edelleen käynnissä.  (Mikäli huomaat siellä virheellisiä tietoja tai puutteita, toivon että ilmoitat minulle siitä.)



Mikä on sytomyssy?
Se on lahja syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneelle ihmiselle  (naiset, miehet, lapset).  Myssyjä on lahjoitettu ja lahjoitetaan edelleen hoitoja antaviin sairaaloihin, jotka jakavat myssyt edelleen myssyjä tarvitseville henkilöille.  Itse sairauttahan myssy ei paranna, mutta se voi olla suuri ilo ja helpotus ikävää sairautta ja kovia hoitoja kokevalle ihmiselle. Varmaan jokaista meistä syöpäsairaus koskettaa tavalla tai toisella.


Sytomyssy voi olla malliltaan ja väriltään millainen tahansa. On vain hyvä, jos tehdään monenlaisia myssyjä, että jokainen tarvitsija löytäisi mieleisensä. Voi siis tehdä myssyjä naisille, miehille, nuorille ja lapsille.  Niitä voi tehdä neulomalla, virkkaamalla tai vaikka ompelemalla.  Ratkaisevinta niissä on materiaali, ettei myssy kutita eikä hiosta hiuksettomassa päässä.  Tärkeää on myös, että myssy kestää hyvin pesua. Monet luonnonkuidut esim. puuvilla, bambu ja merinovilla ovat tällaisia.  Yhteen myssyyn menee lankaa vain 50-100 g. Seijasisko, jonka kanssa yhdessä perustimme OYS:n kampanjan, on koonnut tänne blogiinsa linkkejä moniin sytomyssyksi soveltuviin myssyohjeisiin.  Sairaaloista on kerrottu meille, että niissä kaivataan  miehillekin soveltuvia myssymalleja, kun eniten on lahjoitettu naisten myssyjä.

Kuvissa näkyvät sytomyssyt olen  itse tehnyt ja ne kaikki on esitelty jo aiemminkin täällä Lankapirtissä. Ne eivät ole mitenkään suositeltavia malleja vaan poimin ne aivan sattumanvaraisesti kuva-arkistostani somistamaan ja elävöittämään tekstiä.
 


 Minulla on sellainen käsitys, että kaikissa myssyjä saaneissa sairaaloissa iloitsivat niin potilaat kuin henkilökuntakin valtavasti myssyistä. Jatkuvasti edelleenkin kuulen, kuinka tyytyväisiä potilaat ovat olleet tästä pienestä huomaavaisuudesta.



Haastan siis kaikki tekemään yhden tai useamman sytomyssyn valitsemaansa sairaalaan!  
Samoin haastan kaikki levittämään tätä ideaa eteen päin ja vaikkapa haastamaan toisia käsityötaitoisia myssytalkoisiin!  Muista myös mahdolliset hyväntekeväisyysporukat kuten Martat yms.


Minä neuvon ja opastan mielelläni kaikissa sytomyssyihin liittyvissä asioissa, joten minuun saa ottaa yhteyttä vaikkapa s-postilla, jonka osoite on tuossa oikeassa sivupalkissa esittelyn lopussa.




Katsaus vuoteen 2011

  
Kikiltä Purkajan käsitöistä nappasin taas tämän meemin. Pari vuotta sitten tein tämän saman, joten voisin taas tarkastella pian loppuvaa vuotta.  Tuo edellinen tarkastelu löytyy täältä, jos joku haluaa vertailla.  Itse aion lukea sen vasta tähän vastattuani.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2011, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Joitakin uusia käsityötekniikoita opettelin: haarukkapitsi, tunisialainen virkkaus...  Neulakinnastekniikkaakin yritin oppia, mutta se jäi kesken ja jatkunee joskus. Joulupalloja myös tein ensimmäisen kerran, niistä enemmän ehkä huomenna.  Mutta muusta kuin käsitöistä ei mieleeni tule uusia ennen tekemättömiä juttuja.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
En harrasta uuden vuoden lupauksia.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Oikeastaan kolmekin vauvaa syntyi tänä vuonna läheisilleni. Ensin helmikuussa veljentytär sai kauan kaivatun tyttövauvan, suloisen Hannan. Toukokuussa toisen veljeni pojan perheeseen syntyi esikoinen Nooa-poika. Ja marraskuussa sai ystäväperheemme tytär myös tyttövauvan. 

 Tässä vauvojen minulta saamat ensitossut
 
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ystävä vuosien takaa kuoli marraskuussa. Hän oli jo aika iäkäs ja pitkään sairastanut parantumattomasti, joten tämä kuolema toi myös lohtua ikävän ja haikeuden lisäksi.

5. Missä maissa kävit?
Enpä tainnut käydä Suomen rajojen ulkopuolella.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2012, jota puuttui vuodesta 2011?
Olen kai aika mielikuvitukseton, kun en ymmärrä haluta ensi vuonnakaan mitään erityistä. Tai on minulla yksi haave, jota en kuitenkaan halua paljastaa julkisesti, ja tiedän, ettei se tule kai koskaan toteutumaan.

7. Mitkä vuoden 2011 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Ei muuta tule mieleen kuin 4.11, jolloin maailmani alkoi heittää volttia taaksepäin. Onneksi sitä pahinta pyörimistä ei kestänyt kuin sen päivän, mutta lievempää huimausta olikin sitten liki joulun. Vaivan syynä asentohuimaus.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Ei suuria tavoitteita eikä siis saavutuksiakaan.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Eikä epäonnistumisiakaan.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Entiset sairaudet toivat tavanomaisia rajoitteita paitsi asentohuimaus, josta kerroin jo kohdassa 7.  Sekin on ennestään tuttu vaiva, mutta näin rajua ja pitkäkestoista (yli kuukauden) riesaa ei minulla ole siitä ennen ollut.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Mieleeni tulee vain uusi kangas olohuoneen sohvatyynyihin, joten pienet ovat iloni!  ;D 




12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Naapureiden leikki-ikäisten lasten touhuja on usein seurattu hymyssä suin!

13. Kenen käytös masensi?
Olen päässyt jo niin sinuksi itseni kanssa, etten masennu toisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Kovin paljon en tainnut kuluttaa muuhun kuin normaaliin elämiseen ja asumiseen. Mitään isoa hankitaa ei muistaakseni tehty.  Tähän ikään olen jo saanut kaiken tärkeän ja oppinut senkin, ettei kaikkea tarvii saada itselle.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Taitaa tämä minun elämäni olla niin tasapaksua, etten taida olla oikein, oikei, oikein innoissani mistään. Mutta pojan ja muutamien muidenkin sukulaisten vierailuja odotin innoissani.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2011?

Enpä muista nyt mitään erityistä laul tältä vuodelta.

17. Oletko
a) onnellisempi vai surullisempi
En kumpaakaan.

 b) laihempi vai lihavampi?
Taidan olla miinuksella kolme neljä kiloa.

c) rikkaampi vai köyhempi?
Henkisesti rikkaampi, sillä moni ihana ihminen ja tapahtuma rikastutti elämääni. Rahallisesti ollaan kuta kuinkin samassa tilanteessa kuin aiemminkin.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Liikunta jäi liian vähäiseksi, samoin yhteydenotot läheisiin.  Myös moni haaveiltu neule jäi tekemättä.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Laiskottelua, johon lasken myös netissä surffailun bloggaamista lukuun ottamatta.

20. Miten vietit joulun?
Taas tavanomaisesti oman perheen kesken, leppoisan letkeästi ilman turhaa hössöttämistä.

21. Opitko jotain uutta?
Katso kohta 1.  Toivon mukaan myös jotain henkistä oppia on tapahtunut.

22. Rakastuitko vuonna 2011?
Mieheni on ollut rakkauteni kohde jo pian 44 vuotta eikä siihen väliin ole mahtunut muita.  (Rakkautta lapsiimme ja muihin läheisiin en laske samaan rakkauteen.) 

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
Tähän vastaan Kikin sanoin "Ei yhtään, mitäpä niillä tekisin".

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Tanssii tähtien kanssa -ohjelman haluan aina katsoa.  Muuten katson hyvin vähän telkkaria, joten tähän oli helppo vastata.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En vihaa.  Yleensäkin pyrin hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat, vaikka kaikkia heidän tekojaan en aina ymmärrä tai hyväksykään.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Luin tänäkin vuonna paljon.  Mieleeni nousee nyt John Boynen Tarkoin vartioitu talo ja toinen Kaisa Ikolan kirjoittama Suomen ensimmäinen neuleromaani  Oikein nurin.  Niistä molemmista pidin kovasti.  Tuon Oikein nurin -kirjan voi muuten hankkia sähköisesti täältä.   Ja hintakaan ei ole paha.






27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Ei tainnut olla yhtään löytöä.

28. Mitä halusit ja sait?
Halusin ja sain elää rauhallista ja tasapainoista elämää ilman suuri mullistuksia tai huolia.

29. Mitä halusit muttet saanut?
Eipä tule mitään sellaista mieleeni.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Leffojen suhteen olen yhtä nirso kuin telkkarin katsomisenkin suhteen. Siis en tainnut nähdä yhtään elokuvaa, elokuvateatterissa en ainakaan käynyt.

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Päivää vietin mieheni kanssa kahden. Oltiin Äkäslompolossa asuntovaunullamme, aamukahvin sain vuoteeseen ja päivällä taidettiin käydä jossain syömässä. Täytin puolipyöreitä matkallani kohden vanhuutta.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Olen ihan tyytyväinen elämääni sellaisena kuin nyt päättymässä oleva vuosi oli.  Tietenkin on joitakin pieniä asioita, joista olen haaveillut ja haaveilen edelleen, mutta tuskin niiden saaminen muuttaisi elämääni yhtään paremmaksi.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2011?
Kotona hame, muualla aika usein myös housuasu sinisenä, punaisena tai ruskeana.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?
Luullakseni ihan tavallinen arki käsitöineen.

35. Yleensä ottaen eniten ärsyttänyt asia?
Kahden asian voin sanoa ärsyttäneen minua: ensinnäkin ihmisten itsekkyys ja toiseksi varsinkin loppuvuodesta vellonut keskustelu karppaamisesta, mikä meni usein asiattomaksi saivarteluksi.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Olen viime aikoina ummistanut silmäni ja korvani politiikalle.

37. Ketä ikävöit?
En oikeastaan ketään, mutta jos jonkun sanon niin kai se on poikani, jota harvoin nähdään pitkän välimatkan takia. Toisaalta olen tottunut tilanteeseen eikä se tunnu vaikealta.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Lähipiiriin syntyneet uudet vauvat.

Kävin lukemassa läpi nuo vuoden 2009 vastaukseni ja sain todeta, että ainakin silloinen toiveeni kohdassa 6 toteutui seuraavana syksynä.  Muuten olisin voinut melkein siirtää vastaukseni sieltä tänne semmoisinaan, niin vähän on muutosta tullut.


tiistai 27. joulukuuta 2011

Hiukan tarinaa joulustani

Vuosi on lopuillaan ja useille suomalaisille vuoden suurin juhla joulu on jo juhlittu.  No tietenkin nyt joku sanoo, että joulu kestää loppiaiseen saakka. Niinhän se tietenkin kestääkin, mutta se varsinainen joulu on minusta taas kerran takana päin.  Meidän joulumme sujui odotetusti rauhallisena ja perinteisenä perhejouluna. Pääosan siitä vietimme kolmisin (mies, tytär ja minä), kun poikamme on ulkomailla eikä siksi tullut meitä ilahduttamaan. 


 Lunta on tänä vuonna vähän tavanomaiseen määrään verrattuna, mutta maa sentään valkoisena. Mieheni muuten kävi joulupäivänä ensi kerran hiihtämässä näillä lumilla.  Kuvassa näkymä työhuoneen ikkunasta. 


 Aattona päivällä saimme taas naapurin pojan Miskan (7v) vieraaksemme. Hänhän on meidän vakivieraamme, joka piipahtaa tuon tuostakin meitä ilahduttamaan.  Nyt hän toi meille jokaiselle pienet paketit.  Ihmisetkin voivat laittaa toisilleen joululahjoja ja auttaa niin joulupukkia.  Niin on Miska meitä opettanut.


Teimme myös löydön: kuusen alle oli tonttu käynyt vaivihkaa nakkaamassa yhden paketin ja sitä tarkasteltaessa huomattiin siinä lukevan "Hyvää joulua Miskalle".  Silmät pyöreinä pieni mies ihmetteli  "Onko tonttu käynyt jo täällä?"  Mutta pian hän istahti avaamaan pakettia.


 Kirjahan sieltä löytyi ja sitten sitä sohvalle lukemaan.  

  
 Miskan minulle tuomasta paketista löytyi helmet, joissa on mustia puuhelmiä ja punaisia huovutettuja helmiä.  Kun Miska näki saamani huovutetun kukkasen, hän halusi, että se kiinniteään yhteen huovutettuun helmeen ja lopputulos on oikein mukavan näköinen. Nämä helmet somistivat minun jouluasuani koko joulun, kuten varmaan arvaattekin.  Huovutetun kukan on tehnyt Mammutti ja lähetti sen minulle joulutervehdykseksi.  Kaunis kukka ja niin minun värisenikin, kyllä Mammutti tietää.

Sain muuten pari muutakin yllättävää käsintehtyä joulutervehdystä. Yllättävää siksi, etten osannut näitä odottaa.

 Toinen blogiystäväni Eila oli pistellyt itse näin kauniin kortin.  Eila, entinen innokas neuloja, on nyt innokas ristipistojen harrastaja. Olen hänen pistelyjään ihaillut blogissaan RistiinRastiin ja nyt sain sellaisen ihan omaksi. Niin pienillä pistoilla ja ohuella langalla tehtyjä taidokkaita pistoja.


 Kolmas yllätyskortti oli tämä blogittoman Eevan lähettämä kullanvärisellä haarukkapitsillä somistettu kortti.  Eevan kanssa olemme vaihtaneet muutaman e-mailin.


Nyt muuten huomasin, että olen oikeastaan saanut neljännenkin itsetehdyn ja yllättävän kortin, siitä kerroin jo viikko sitten täälläKiitos näistä mukavista yllätyksistä kuten myös niistä muista ns. tavallisista joulukorteista, joita minä ja perheeni olemme saaneet!

 
 Jouluumme kuuluu myös joulusauna aattona varhain  iltapäivällä.  Ja joulusaunassa kylvemme mieheni tekemällä vastalla ja tuoksu on huumaava. Jouluksi tehty vasta pakastetaan, vaikka vastamme säilytetään kuivattuina. 


Perinteisen jouluaterian söimme taas alkuillasta, sen jälkeen avasimme lahjat ja sitten olikin ohjelmassa enää hautausmaalla käynti.  Sen jätämme yleensäkin aika myöhäiseksi sen takia, että saisimme ihailla  myöhäisillan valtavaa kynttilämerta. 



Joulupäivänä Miska tuli kertomaan joulupukin käynnistä ja näyttämään parasta joululahjaansa. Se on radio-ohjattava auto nimeltä Martti.  Kuvassa Martti antaa kyytiä minun silmukkamerkkipussilleni. 


Yksi kuva myös joulukuusestamme, jota ensimmäisen kerran koristavat myös virkkaamani lumiukot.

Joulupäivän iltana saimme ystäväpariskunnan yökylään, joten arvaattekin, että se ilta ja seuraava aamu kuluivat rattoisasti.  Niin sujui muuten Tapanin iltakin, kun kävimme sulattelemassa kinkkua tanssiparketilla naapurikunnassa.


Hiukan olen tehnyt käsitöitäkin, niin ovat käteni olleet levottomat ja vaatineet jotain kilkutettavaa.

Kahdet pienet sukat valmistui joulun akana OYS:n keskolaan toimitettaviksi. Lanka on limenvihreää Gjestalin Baby Ull, jota ostin syksyllä käsityöläisten kirpparilta eurolla kerän.


torstai 22. joulukuuta 2011

Rauhaisaa joulunaikaa!

Lankapirtti hiljenee nyt joulunviettoon.  Sen sijaan voin kyllä poikkeilla blogikierroksella kurkkimassa tonttujen tapaan, mitä te muut puuhaatte.  Välipäivinä varmaan palaan taas pirttiin.

Mauno Kuusiston tapaan suosittelen heittämään arkihuolet pois ja miettimään Maaria Leinosen joulurunon sanomaa!  

Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!





On se Sinullekin annettu
tehtävä
jouluna ja joulun jälkeen:
iloksi sinutkin
on tarkoitettu
iloa viemään
valoa pimeään
hymyä
hyvää sanaa.
Kukaan ei niin köyhä
ettei jaettavaksi
ystävällisyyden lahjaa
kukaan ei niin rikas
ettei sitä tarvitsi.

Ilo annettu jaettavaksi
valo vietäväksi eteenpäin.

Hyvää joulua
ihmiset – iloa valoa
rauhaa.

Maaria Leinonen
(Yleisradion jouluruno
esitetty Yleisradiossa
24. ja 25.12.1984)


tiistai 20. joulukuuta 2011

Ihana jouluyllätys


Sain ihanan jouluyllätyksen tänään!  Jo eilen itellooni oli tuonut postilaatikkoomme ilmoituksen isosta kirejähetyksestä, jonka saisin hakea postista.  Maltoin juuri ja juuri odottaa tähän päivään, jolloin kauppareissulla voisin poiketa postiin. 

Lähetys oli spontaanilta sekatyöläiseltä Tintiltä, jolla oli arpajaiset blogissaan joskus helmikuussa. Ja minä voitin päävoiton! Silloin olin lähdössä epämääräiseksi ajaksi Lappiin, joten ilmoitin Tintille, ettei lähetyksellä ole kiirettä. Noo olen ehtinyt jo olla kotonakin hyvän aikaa ja tehdä sen jälkeen jonkun muunkin pikkumatkan, niin että asia jo unohtui mielestäni.  Nyt tuli siis täydellisenä yllätyksenä!


 Tällainen ihana sisältö siitä paketista löytyi:  lankaa, käsityöpussi ja silmukkamerkkejä eikä ollenkaan vähäisimpänä tuo käsintehty kortti.



Lanka ja pussi ovat sävysävyyn, molemmat kauniin sinisiä (yläkuvassa väri oikeampi ainakin minun näytössäni).  Lanka on latvialaista ja alkuperämaansa takia erityisen mielenkiintoinen tuttavuus, sillä en ole tainnut ennen edes kädessäni pitää latvialaista lankaa saati kutonut siitä jotain. Minua miellyttää myös langan ohuus, minähän teen mieluimmin ohuesta langasta.  Käsityöpussi vaikuttaa mainiolta ja pääsee varmasti käyttöön sekin, kun kuljetan käsityötäni usein mukana milloin missäkin. Pussia tutkailin tarkasti ja mietin, onkohan Tintti itse tehnyt sen. Olipa kuka tahansa tehnyt, niin on hyvin suunniteltu ja tehty, oikein siistiä työtä.


 Kortissa on kaunis heijastinlangasta tehty koriste, joka saattaa päästä meillä ensin kuuseen ja sitten vielä heijastimeksi, jos nyt raskin irrottaa sen tuosta kortista.  Ja sokerina pohjalla nämä kauniit silmukkamerkit!  Aivan kuin Tintti olisi osannut lukea ajatukseni!  Minun silmukkamerkkini nimittäin alkavat olla huonossa kunnossa, osa on mennyt rikki ja osa on hukassa. Olenkin miettinyt, mistä löytäisin kauniita ja hyviä silmukkamerkkejä.  Ja tässä niitä nyt on!  Huomaathan muuten, että kortti ja silmukkamerkitkin ovat sävy sävyyn!

Olen tosi tyytyväinen voittooni, Kiitos sinulle Tintti!  Voin vain ihmetellä, miten osasit niin minun näköisen paketin minulle koota. Kaikki siinä on todella kuin tietäisit minun ajatukseni ja tarpeeni.


Jouluaskartelua

 Jouluviikko vai joulunalusviikko?  Kumpaa nyt eletään sinun mielestäsi?  Vai tarkoittavatko ne samaa?  Kysymyksen esitti alunperin KristtinaS kommentissaan edelliseen postaukseeni. Ensin ajattelin,että jouluviikkohan se on, mutta sitten aloin miettiä enkä enää ollutkaan varma asiasta. Minä taidan käyttää enimmäkseen tuota jouluviikkoa, mutta sehän on juuri joulun alla oleva viikko. Siis joulunalusviikko.  Vai!?!


Oli miten oli, meillä on harrastettu jouluaskartelua.  Olen muutaman kerran kertonut täällä naapurimme Miska-pojasta, joka on vieraillut meillä jo kai parin kolmen vuoden ajan.  Tulla tupsahtaa silloin, kun kaipaa seuraamme, yleensä vähintään pari kolme kertaa viikossa.  Ja ilahduttaa meitä jutuillaan ja touhuillaan.  Miska on nyt ekaluokkalainen ja oppinut monia uusia asioita koulussa, mutta jotain myös meillä.

Sunnuntaina illalla meillä oli jouluaskartelua, jossa valmistui kärry lahjaksi Miskan mummulle.  Tytär keräili materiaalit ja avusti Miskaa. 

Näin hieno kärry siitä tulikin.  Renkaissa on oikein kiinnityspultitkin, mutta minähän en kuvaajana tiennyt sellaisista hienouksista enkä siksi ymmärtänyt niitä kuvata.

Sormivirkkauksen Miska on myös oppinut meillä.  Kun minä kudon tai virkkaan, niin hän tietenkin haluaa tehdä myös samaa. Aluksi riitti, että hän sai lankakerän ja pari sukkapuikkoa, joilla sohi sitä kerää. Mutta pitäähän sitä osata muutakin.


Keskimmäisen tontun kaulahuivi on Miska sormivirkkaama.  Tonttu oleilee ympäri vuoden tuossa meidän takan reunuksella.  Siinä se huiveineen saa asustaa edelleenkin ja samalla muistuttaa huivillaan Miskasta, joka muuttaa lähiaikoina parin kymmenen kilometrin päähän, joten hänen vierailut meille ainakin harvenevat.  Harmi.


Eilen tein lokakuusta asti suunnittelemani pienen työn, nimittäin tuhosin lokakuisilta messuilta ostetun lankavyyhdin. Käly sen osti minulle lahjaksi, joten kiitos hänelle! 



Kolme tiskirättiä siitä valmistui. Ilman mallia tikuttelin, ensin jatkettua helmineuletta, sitten korinpohjaa ja lopuksi ulkomuistista mukailtua Lacy Baktus -neuletta.  Puikko oli 5 mm:n pyörö ja koko 100g:n vyyhti  hemp for knitting -lankaa kului loppuun (vajaa 20 cm jäi).  Nyt pääsenkin testaamaan hamppuista tiskirättiä ihan itse, kun olen kuullut jostakin sen olevan paras materiaali tiskirättiin.


Hyvää joulu(nalus)viikkoa kaikille!

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Mekko tonttutytölle ja kulkustöppöset pikku tontulle

Minäpä olen nyt poikennut tavanomaisesta. Kaikki vakivieraanihan tietävät varmaan, että teen yleensä vain pieniä käsitöitä kuten sukkia, lapasia, myssyjä...  En halua ottaa sellaista haastetta vastaan, että tekisin jollekin vaikkapa neuletakin.  Itsehän olen samoin kuin perheeni muutkin jäsenet niin lämminverinen, ettemme sellaisia itse tarvitse.  Ja vieraille en ala tekemään, kun perfektionistina minun pitäisi siinä onnistua täydellisesti. Enkä siis sellaista halua tehdä. Minulle riittää nykyisin, että saan kutoa leppoisasti pieniä kivoja juttuja.  Mutta nyt siis tein poikkeuksen ja tein neulevaatteen, tosin vain pienen sellaisen.

Kaikki sai alkunsa, kun mieheni sisar soitti pääkaupunkiseudulta ja kyseli, tekisinkö hänen 2-vuotiaalle pojantyttärelleen mekon.  Mallikin oli  jo löytynyt Moda-lehdestä.  Ei sitä kovin kauan tarvinnut harkita, kun jo lupauduin.  Niinpä Itella toi minulle pian tuon mallin ja pääsin tosi toimeen.


Ensin piti löytää sopiva lanka. Ohje on Viking Björk -langalle, jota en etsinnöistäni huolimatta löytänyt Oulun seudun kaupoista enkä netistä.  Mutta luultavasti aika lailla samantapaista lankaa löysin oman kylämme käsityötarvikeliikkeestä Kangasvillasta.  Tosin sielläkään ei ollut sopivaa väriä, mutta jo viikon kuluttua sitä oli.  Kiitos vain Kangasvillaan ystävällisestä palvelusta!



 Malli Tytön mekko Moda-lehdestä (kai viimeisin ilmestynyt numero)
Koko 3-vuotiaan
 Lanka Sandnes MiniDuet (55%puuvillaa, 45% merinovillaa), kulutus 190 g 
Puikot 2mm:n pyöröt

Hiukan vaati säätämistä, että sain ko. langasta sopivan kokoisen mekon tällä ohjeella. Vaikka vyötteen ja ohjeen neuletiheydet ja puikkokoot olivat samat, niin minun tekemänä MiniDuetista tuli paljon leveämpää kuin ohjeessa.  Lopulta sain 0.5 mm ohuemmilla puikoilla ja yksivuotiaan silmukkamäärillä sopivan leveyden vaatteelle.  Korkeutta sitten kolmivuotiaan mittojen mukaan.  Nyt vain jännään, miltä mekko näyttää saajansa päällä. Vielä se ei ole lähtenyt matkaan.


Sen verran poikkesin ohjeesta, että kirjoneuleosuudessa on vain yksi rivi punaisia täpliä kolmen sijasta. Olin jo nirkkoreunan päärmeen kiinnittänyt kutomalla, kun huomasin, että "täplitys" olisi pitänyt jo aloittaa. Mutta enhän minä hyvää reunaa alkanut purkaa vaan ajattelin ommella täplät silmukoita jäljentäen sitten lopuksi.  Yritinkin minä sitä, mutta punaisesta langasta jäi valkoiseen niin paljon nukkaa, että luovutin.  Kaipa se menettelee yhdelläkin rivillä.  Tulipa tässä mieleeni äitini vanha sanonta: hullu ei huomaa, viisas ei virka!  Eiköhän se päde nytkin.


Mekkoa oli tosi mukava tehdä niin mallin kuin langankin puolesta. MiniDuet on oikein miellyttävää kudottavaa, en muista olenko sitä aiemmin käyttänytkään, mutta jatkossa varmaan tulen ostamaan sopivissa tilanteissa.


Neuleen muodostuminen mekoksi on yksinkertainen ja mainio. Kapeat kahdenlaiset palmikonkierrot kulkevat samanlaisina kirjoneuleesta alkaen.  Palmikoiden välissä olevat nurjien silmukoiden muodostamat raidat kapenevat ylös päin ja saavat aikaan mekonmuodon.


Lopuksi pääntiehen muutama kerros helmineuletta, muut huolittelut virkkaamalla. Molemmille olkapäille kiinnitys kolmella napilla. (Kuvassa nappien väri ei vastaa todellisuutta, on liian oranssiin vivahtava.)  Jos tekisin vielä toisen mekon, taitaisin tehdä viimeistelyt oman pääni mukaan.


Ja vielä kurkistus helman alle.


Tämän mekon tilaukseen kuului myös bolero, jonka tekoa täällä aloittelen. Siihen en saanut sopivaa ohjetta, joten siihen olen etsiskellyt sellaista. Yksi mahdollinen ohje on mielessä, sitä saatan käyttää, mutta se vaatinee hiukan muokkaamista.


Joulu lähestyy huimaa tahtia, kuten kaikki tietävätkin.  Paljon meillä ei hötkyillä joulun suhteen, kolme aikuista voi viettää joulun hyvinkin rauhallisesti ja pienin valmisteluin.  Mutta jotain sentään valmistellaan mekin.  Minä olen tehnyt muun muassa yhdet pienet kulkustöppöset.


 Malli  kulkustöppöset Intsun ohjeella
Koko puolivuotiaalle sopivaksi suurennettu
Lanka MiniDuet, jota kului  30 g

Veljeni pojanpojalle lähtevät huomenna Itellan kuljettamana. Pojalla on jo ennestään kahdet tällä ohjeella tehdyt töppöset, mutta parempaakaan mallia en kekannut, kun tuli mieleeni, että hän tarvitsee ilman muuta joulutöppöset.

Hyvää jouluviikkoa kaikille!  Älkäähän liikaa stressatko valmistelujen kanssa, on se joulua, vaikka et kaikkea ihan ihanteesi mukaan tekisikään.


torstai 15. joulukuuta 2011

Mukava päivä

 Olipas mukava päivä tänään!  Tai oikeastaan iltapäivä oli mukava, aamupäivä vain ihan tavanomainen käsityön tekemisineen.

 Sinisen hämärän aikana ihailin eilen saamaani valkoista amaryllista. Ja sitten sain puhelinsoiton ystävältäni Marleenalta: "oletteko kotona, ollaan pian siellä ja voitais käydä kahvilla".  Ja kotonahan me oltiin.  Marleena oli miehineen palaamassa pääkaupunkiseudulta.  Mukana oli myös heidän tytär ja kuukauden ikäinen tyttärentytär, jota Prinsessaksi kutsutaan.


 Prinsessa oli tullessaan aivan täydessä unessa, mutta kiersi sylistä syliin nukkumassa.  Kuvassa hän on tyttäreni sylitettävänä.


On hän niin pieni ja hellyttävä.  Ei voi suloisempaa olla.


Ehdittiin me ne kahvitkin juoda ja vähän vaihtaa kuulumisia. Ja Prinsessakin tankkasi masunsa täyteen. Sitten vieraamme lähtivät ajaa huristelemaan kohti Rovaniemeä.


Tällaiset töppöset olin tehnyt Prinsessalle ja huomenna olisin kiikuttanut nämä Itellan kuljetettavaksi, mutta nytpä säästyin pakkaamiselta ja postimaksun maksamiselta, kun sain antaa suoraan Prinsessan äidille.  

Töppöset tein taas Intsun mainiota ohjetta mukaillen lankana MiniDuet, jota kului 25 g.  Olen muokannut alkuperäisen tasona tehtävän ohjeen itselleni sopivaksi suljettuksi neuleeksi. Minähän inhoan saumojen ompelua ja kierrän sitä mahdollisimman paljon.  

Kiitos Intsu ohjeesta! Sillä tulee niin kivoja töppösiä, joista nuoret äidit tuntuvan erityisesti tykkäävän. Olen tehnyt tällä ohjeella jo aika monet ja nytkin on yhdet viimeistelyvaiheessa.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Talven keskelle kukkaa

Nyt ei ole valmiita käsitöitä esiteltävänä enkä keskeneräisiäkään viitsi esitellä. Ne molemmat nimittäin ovat esillä jo tuossa edellisessä postauksessa.  Mutta amarylliksen nupun haluan teille vilauttaa. Ajattelin, että nyt se pitää näyttää,  kun ei tiedä, riittääkö sen voima kukkimiseen asti.

Aika heiveröinenhän tämä on, raukka hämärässä kasvanut.  Lokakuussa kerroin parista viime joulun amarylliksestä, jotka olivat olleet oman onnensa nojassa terassin nurkassa koko kesän.  Toinen niistä pukkaa nyt nuppua, joka näkyy nyt tuossa kuvassa. Mielenkiinnolla odotan, jaksaako kukkia ja millaisella kukalla, jos jaksaa.

Kerrottakoon, että silloin lokakuussa toin purkit sisälle kodinhotohuoneen ikkunalle (pohjoisen suuntaan). Ehkä annoin tilkan vettä molemmille ja unohdin taas siihen, kun en oikein tiennyt, mitä niille pitäisi tehdä. Jossain vaiheessa sitten huomasin niiden työntävän kovasti uusia lehtiä, haalean vihreitä valottomassa paikassa. Kiikutin molemmat vähän valoisampaan paikkaan etelän puoleiselle ikkunalle, mutta eihän siinäkään tähän vuoden aikaan juuri valoa saa. Yllätyinkin iloisesti, kun huomasin nupun toisessa  (toisessa on vain niitä lehtiä).  Tämä muutti sitten olohuoneeseen ja saa jalkalampusta valoa koko päivän. Vaikka liekö sillä mitään vaikutusta kukalle, tavallinen sähkölamppu kun on.


Tuonpa muutaman talvikuvankin tänne, että näette, kuinka talvista meillä on.  Ihanaa! Jo tätä odotettiinkin. 

 Perennapenkissä näkyy pisimmät talventörröttäjät enää. Ei siinä tosin kovin korkeita kasveja kasvakaan, sellaisia iiriksen korkuisia.  Viikonloppuna saatiin tämä talvinen tunnelma. Taisikin silloin sataa koko Suomen valkoiseksi.


Ja lapsilla riittää touhua ja näyttää olevan hauskaa.


Tänään oli viikonlopun jälkeen hiukan kirkkaampi päivä ja metsikön takana näkyi kirkas valoilmiö. Se piti tietenkin ikuistaa, kun tuota nuppuakin kerran kuvasin.  On enää reilu viikko ja sitten päivä kääntyy jatkumaan.

Mukavalta tuntuu tämä talvi, vaikka kesäihmisenä itseäni pidänkin.  Mutta kun asuu täällä pohjoisessa ja on tottunut tänne kuuluvan kunnon talven, niin mukavalta sen tulo tuntuu pitkän ja sateisen syksyn jälkeen.  Vanhat merkit kyllä tietävät ja pitänevät paikkansa edelleenkin, että keväällä odotan kesää vielä malttamattomampana kuin nyt talvea.

Joulukin lähestyy huimaaa vauhtia.  Aamulla yht'äkkiä tajusin, että se on jo ensi viikolla.  Mökiltä on tuotu joulukuusi, mutta siinä ne valmistelut ovatkin.  Mutta eipä hätää, vietämme kolmisin (me vanhemmat ja tytär) hiljaisen aikuisten joulun, joten sen valmisteluun ei paljon tarvita. Poikakaan ei tule meitä ilahduttamaan vaan menee ulkomaille.  Kävi sen sijaan itsenäisyyspäivän aikoihin täällä.


Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!  Älkää liikaa stressatko joulun takia.




perjantai 9. joulukuuta 2011

Joulukuun ekat työt


Joulukuu on edennyt jo melkein kolmanneksen, ollaanhan jo Annan päivän illassa. Tänään on ollut vaihteeksi suhteellisen kirkas päivä. Varsinkin eilen satanut lumi kirkastaa näkymää kummasti.  Lunta on muutamia senttimetrejä, sen verran, että innokas hiihtävä mieheni jo haki hiihtovarusteensa esille, mutta ei vielä lähtenyt sentään ladulle. Eihän sitä latua ole vielä tietenkään tehty, mutta innokkaathan tekevät itse latunsa.  Tasaiselle pururadallehan se onnistuukin hyvin.


Minä olen van tikutellut neuleitani. Pieniä on jo valmistunutkin ja ne aion nyt esitellä täällä. Seuraava valmistuva saattaakin olla jo hiukan isompi minun tavanomaisiin töihini verrattuna, jos ei joku muu kiilaa edelle.  

Tuo lankakorini päällä oleva neule on viihtynyt käsissäni viime päivinä. Meinasin ensin olla salaperäinen sen suhteen, mutta enpä malttanutkaan vaan kävin nappaaamassa siitä kuvan.  Tunnisttaako joku mallin?  On hiljattain ollut eräässä hyvin tunnetussa lehdessä.

Mutta sitten niihin valmiisiin, ettei postauksen alkuperäinen tarkoitus unohtuisi.


Kuun eensimmäisenä päivänä tein minijunasukat Nalle-langasta (Marjaretki Lakka ja yksivärinen oranssi), joita kului yhteensä  30 g.  Lakkaa jäi vain hiukan ja yksiväristä vähän enemmän.  Tuttua ohjetta taas hieman pienensin ja muokkasin hiukaan muutenkin omien mieltymysteni mukaiseksi.


Näkyvin muutos taitaa olla kantapää, jonka viime aikoina olen tähän sukkaamalliin tehnyt tiimalasikantapäänä.  Minusta se sopii kivasti tähän malliin.



Parin päivän päästä "junasukista" valmistuivat raidalliset perussukat kokoa 30.  Lankoina Fabel yksivärinen ruskea ja oranssinkirjava liukuvärjätty.  Kaksi kerrosta värillä kerrallaan mentiin, paitsi varren suut, kantapäät ja kärjet pelkästään ruskealla.


Sitten olikin vuorossa lapaset.  En näköhjään ehtinyt Lapaskuussa tehdä tapeeksi monta paria. 


Tuplalapasethan nämä ovat.  Siis kaksinkertaiset, kääntölapasiksikin voisi sanoa.  Näitähän minä olen tehnyt aikaa paljon jaa lisää vain toivotaan.  Tyttäreni opiskelukaveri oli nähnyt täällä esitellyt lapaset ja halusi samanlaiset, mutta hiukan isommat.  Siinä ne nyt ovat.  Lankana Nalle, menekki näihin M-koon lapasiin yhteensä 100 g (ruskeaa 60 g ja luonnonvalk. 40 g).


Hyvää viikonloppua kaikille!  Meille tänne on ainakin luvattu lumisadetta huomiseksi, joten talvi taisi alkaa nyt.