Laskiainen pulkassa

Laskiainen alkaa olla pulkassa! Toivottavasti pulkat luistivat mäenlaskijoilla! Ainakin meillä paistoi aurinkoinen mukavasti ja pakkasta oli muutaman asteen verran, joten oikein suotuisa ilma pulkkamäkeen. Minä vietin kyllä koko päivän sisällä, ikkunasta vain ihailin kaunista ilmaa.




Eilen sain tikuteltua valmiiksi nämä alla näkyvät sukat, jotka tänään höryttelin. Odottavat nyt valmiina matkaa pohjoiseen päin.


Mallihan on se tuttu kurttuvarsi- eli makkarasukat, koko 39. Kantapää perinteinen ja kärjessä sädekavennus. Lanka Nalle Coloria ja sitä kului 105 g. 3 mm:n puikoilla tikuttelin, silmukoita oli tavanomainen 56. Nyt olen kutonut tämän talven aikana riittämiin tämänmallisia sukkia ja aionkin pitää taukoa. Muunmallisia sukkia tämä kutomistauko ei koske.




Kevätyyllärihuivin vihje 6a saatiin jo eilen ja printtasinkin sen, mutta eipä huvittanut vielä tehdä sitä. Sen sijaan tiskirättiä piti päästä tekemään. Kaivelin vanhoja puuvillalangan jämiä ja ajattelin kutoa jollakin uudella mallilla. Mutta, mutta! Lankapussissapa oli pieniä keriä, jotka halusivat tulla virkatuiksi. Ja sehän tietenkin sopii näin Kevätsopan keittämisen aikaan minullekin. Jotain nättiä rättiä meinasin ja mallia koetin etsiskellä, mutta tuloksetta. Niinpä otin kauniisti koukun käteeni ja rupesin virkkaamaan: vihreää, keltaista ja ruskeaa.




Nätti tästä rätistä ei tullut, mutta luottaa tämä itselle yhtenä. Huomaapa niiden nättien kauneuden sitten vähän paremmin kun on yksi vähemmän nättikin joukossa. Vihreällä lankanyttösellä tein aluksi niin että se väri loppui. Jatkoin sitten keltaisella ja ruskealla vuorotellen. Pylväillä etenin nopsaan, lopuksi nirkkoja reunaan. Nirkotkin tein vuoroin keltaisella ja ruskealla. Kokoa on n. 19 x19 cm ja painoa 15 g.



Huomaathan minun hienon poronluisen virkkauskoukkuni! Sen olen ostanut joskus 1960-luvun alkuvuosina Enontekiön Hetasta ensimmäisellä matkallani Lappiin. Tämä on ehdottomasti paras virkkauskoukkuni. Mukavan tuntuinen kädessä ja virkkaaminen sujuvaa. Tämä oli minulla hukassa vuosia ja luulin jo kadottaneeni sen lopullisesti, mutta nyt kesällä puuvillalankoja tutkiessani tämä löytyikin jostakin pussukasta suureksi riemukseni. Olisin ostanut uuden, mutta en löytänyt yhtä kaunista ja mukavan tuntuista, vaikka etsiskelin monista myymälöistä eri puolilla Lappia. Oli vain sellaisia kömpelöä tekoa olevia koukkuja.


Niin ja tämmöiset nöttöset jäi tuota ruskeaa ja keltaista lankaa jäljelle. Mitähän noille tekis, panisko talteen vai putoaisko nuo vaikka roskikseen.