Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

tiistai 24. helmikuuta 2009

Laskiainen pulkassa

Laskiainen alkaa olla pulkassa! Toivottavasti pulkat luistivat mäenlaskijoilla! Ainakin meillä paistoi aurinkoinen mukavasti ja pakkasta oli muutaman asteen verran, joten oikein suotuisa ilma pulkkamäkeen. Minä vietin kyllä koko päivän sisällä, ikkunasta vain ihailin kaunista ilmaa.




Eilen sain tikuteltua valmiiksi nämä alla näkyvät sukat, jotka tänään höryttelin. Odottavat nyt valmiina matkaa pohjoiseen päin.


Mallihan on se tuttu kurttuvarsi- eli makkarasukat, koko 39. Kantapää perinteinen ja kärjessä sädekavennus. Lanka Nalle Coloria ja sitä kului 105 g. 3 mm:n puikoilla tikuttelin, silmukoita oli tavanomainen 56. Nyt olen kutonut tämän talven aikana riittämiin tämänmallisia sukkia ja aionkin pitää taukoa. Muunmallisia sukkia tämä kutomistauko ei koske.




Kevätyyllärihuivin vihje 6a saatiin jo eilen ja printtasinkin sen, mutta eipä huvittanut vielä tehdä sitä. Sen sijaan tiskirättiä piti päästä tekemään. Kaivelin vanhoja puuvillalangan jämiä ja ajattelin kutoa jollakin uudella mallilla. Mutta, mutta! Lankapussissapa oli pieniä keriä, jotka halusivat tulla virkatuiksi. Ja sehän tietenkin sopii näin Kevätsopan keittämisen aikaan minullekin. Jotain nättiä rättiä meinasin ja mallia koetin etsiskellä, mutta tuloksetta. Niinpä otin kauniisti koukun käteeni ja rupesin virkkaamaan: vihreää, keltaista ja ruskeaa.




Nätti tästä rätistä ei tullut, mutta luottaa tämä itselle yhtenä. Huomaapa niiden nättien kauneuden sitten vähän paremmin kun on yksi vähemmän nättikin joukossa. Vihreällä lankanyttösellä tein aluksi niin että se väri loppui. Jatkoin sitten keltaisella ja ruskealla vuorotellen. Pylväillä etenin nopsaan, lopuksi nirkkoja reunaan. Nirkotkin tein vuoroin keltaisella ja ruskealla. Kokoa on n. 19 x19 cm ja painoa 15 g.



Huomaathan minun hienon poronluisen virkkauskoukkuni! Sen olen ostanut joskus 1960-luvun alkuvuosina Enontekiön Hetasta ensimmäisellä matkallani Lappiin. Tämä on ehdottomasti paras virkkauskoukkuni. Mukavan tuntuinen kädessä ja virkkaaminen sujuvaa. Tämä oli minulla hukassa vuosia ja luulin jo kadottaneeni sen lopullisesti, mutta nyt kesällä puuvillalankoja tutkiessani tämä löytyikin jostakin pussukasta suureksi riemukseni. Olisin ostanut uuden, mutta en löytänyt yhtä kaunista ja mukavan tuntuista, vaikka etsiskelin monista myymälöistä eri puolilla Lappia. Oli vain sellaisia kömpelöä tekoa olevia koukkuja.


Niin ja tämmöiset nöttöset jäi tuota ruskeaa ja keltaista lankaa jäljelle. Mitähän noille tekis, panisko talteen vai putoaisko nuo vaikka roskikseen.

10 kommenttia:

  1. Onpa upea virkkuukoukku! Kivoja ovat nuo kurttuvarsisukat, ei ihme, että olet niitä monet tehnyt.

    VastaaPoista
  2. Sukat on taas kivat! Voi että tuollaiset nöttöset aiheuttavatkin aina päänvaivaa, heittääkkö vai eikö heittää menemään, siinäpä ikuisuus pulma.
    Nyt on minullakin samanvärinen santtu kuin sinulla eilisessä postauksessa, oli ihan pakko ostaa kun satuin käymään sellaisessa kaupassa joissa noita oli tarjolla!

    VastaaPoista
  3. Voi sentään, koskahan mua "kevättäisi" niin paljon, että innostuisin virkkaamaan. Neuletapaamisessa pohdimme, johtuu se ettei osaa siitä ettei tykkää ja toisinpäin...

    VastaaPoista
  4. Nätit sukat! Miksiköhän minun puikoilta tulee ulos aina vain niitä perusmalleja! Ihana aarre tuo sinun virkkuukoukkusi!Toivottavasti ei enää karkaa,ainakaan kauas!

    VastaaPoista
  5. Tuo virkkuukoukku näyttää ihanalta. Voin vain kuvitella miltä sen käyttäminen tuntuu. Sido tuollaiset pienet nätäset yhteen ja tee ullasta tuttu nepal-myssy. :D

    VastaaPoista
  6. Nyt olet tehnyt ihan oikean mallisen "tiskirätin". Tuollaisia tehtiin ennenmuinoin ja minusta tuntuu että minulla vieläkin on tuollainen siivouskaapissa toimittamassa pölyrätin virkaa.
    Kun kerran lopetat kurttuvarsisukkien teon, niin minä taidankin aloittaa sellaiset, niin tasapaino säilyy.
    Nöttöset talteen!

    VastaaPoista
  7. Ihana virkkuukoukku!
    Tuollaisella on varmasti nautinto virkata, ellei sitten innostu tuijottelemaan työvälineitä.

    Ja älä sinä hyvää lankaa pois heitä, sille tulee varmasti käyttöä vielä joskus, johonkin, jossain muodossa..

    VastaaPoista
  8. Hieno koukku! Kurttusukat on kauniit; neiti-lapsenlapsi omi ne mun ruskeat, vaikka olisi punaisetkin ollut tarjolla. Nöttösistä alku seuraavaan tiskirättiin!

    VastaaPoista
  9. Sari: Kivojenkin tekemiseen kyllästyy, jos niitä tekee liikaa! ;)

    Eila: Kiva tietää, että sinullakin on samanvärinen santtu! :)

    Kaisa: Joo harvinaista huvia tuo (virkkaaminen) on täälläkin! ;D

    Jaana: Minustakin koukku on IHANA! ;)

    Irina: Yritän pitää koukustani niin hyvän huolen, ettei enää pääse unohtumaan mihinkään pusseihin! :)

    Nna: Ai Nepal-myssyä ehdotat tekemään! Sehän onkin hyvä idea, jonka olen kyllä joskus nähnyt, mutta täytyypä paneutua ohjeeseen. :)

    Kaijaleena: Hyvä, kun alat tekemään kurttuvarsia, on niin mukavia sukkia ja kiva tehdäkin, mutta nyt minä pidän taukoa. ;) Nöttöset ovat ainakin vielä tallessa! ;D

    Mrs.Marple: Koukku on todellakin miellyttävä virkatessa! En osaa sitä sanoin kuvata, MUKAVA kuitenkin! ;)

    Malli45: Koukku todella ihana! :) Pienet neidit kai ovat erityisen ihastuneita kurttuvarsiin! ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.