Äidin ja tyttären touhuja

Kaunis aurinkoinen lauantaipäivä alkaa olla illassa. Kauniista säästä huolimatta täältä ei ole muut joutaneet ulkoilemaan kuin mies, joka kävi hiihtämässä. Lomaileva tyttäremme ja minä olemme touhuilleet täällä kotona mm. käsitöiden parissa. Ja valmistakin on saatu aikaan.

Minulla on ollut tekeillä tilauspipo, joka nyt valmistui. Vaaleanpunainen kukkapipo oli toive ja samalla viittaus talvella tekemiini pipoihin, jotka olivat vaikuttimena tähän tilaukseen. No nytpä on jo neljäs samantapainen pipo lähdössä Kemiin lämmittämään pikkutytön päätä.

Malli Rinsessa-pipo Ullasta pienennettynä 5-6 -vuotiaan kooksi. Tupsu on oma lisäykseni malliin. Tupsuun panin myös heijastinnauhaa.

Lanka Novita Wool, jota kului 50 g.

Puikot 3 mm:t, joilla 120 silmukkaa. Korkeus ennen kavennuksia n. 15 cm.

Virkatun pienen kukan keskustaan kiinnitin napin, joka on hiukan punaisempi kuin lanka, vaikka kuvassa näyttävät samanvärisiltä.

Minulta on joku joskus kysellytkin, tekeekö tyttäreni käsitöitä. Kyllä, kyllä hän tekee, mutta ei ole niihin aivan niin hurahtanut kuin äitinsä. Neuleita enemmän hän taitaa ommella, ompelee joskus minullekin vaatteita. Sellaista kausiluontoista hänen tekemisensä on. Mutta jo lapsena hänellä oli kova hinku ompelemaan. Kun hän oli oppinut käyttämään ompelukonetta, annoin hänelle vanhoja kuluneita lakanoita ja kaikennäköisiä koristenauhoja, joita olin edullisesti ostanut. Ja niistä hän sai tehdä aivan oman halunsa mukaan ja kaikennäköistä syntyikin yöpaidoista hameisiin ja bikineihin sekä nukkien vaatteisiin. Yläasteella ollessaan hän teki jollekin luokkatoverilleen villakankaisen takin. Kun näin kalliin kankaan ja tykötarpeet, jotka tytön äiti oli ostanut, minua vähän hirvitti. Pelkäsin tietenkin, että käy kuin kissalle, joka oli räätälinä hiirelle. Pelkoni osottautui aivan turhaksi, sillä takista tuli aivan sopiva ja sievä. Sen jälkeen en ole epäillyt hänen ompelutaitojaan, vaikka aina jossain muussa asiassa tuppaan vieläkin neuvomaan. Valitettavasti.

Tällaisen laukun tytär ommella surautti tänään. Mallia on otettu Tone Finnangerin kirjasta Tildan talossa mutta toteutettu pienin omin sovellutuksin. Päällikangas on mustaa pellavaa ja vuori sekäÄi lintu ovat minun varastostani jäännöspaloja (puuvillaa). *Syksyllä tein tästä kankaasta puikkokoteloita ja käsityöpusseja!* Kolmessa alimmassa pikkukuvassa ovat värit lähinnä oikeaa. Laukku suljetaan nepparilla ja siinä on sisällä vetoketjullinen tasku. Vinkkasin, että kännykkätasku puuttuu. Ehkä se tulee jo seuraavaan laukkuun, joka on jo tekeillä. Tämä nyt valmistunut laukku menee eräälle tyttären ystävättärelle, joka viettää piakkoin synttäreitä.