Siilit kurkkii taas täällä

Pääsiäinen alkaa olla takana päin. Hiljaiselon merkeissä se on meillä vietetty, siis tavanomaiseen rauhalliseen tapaan. Lammasta ja mämmiä on syöty, rahkapiirakkaa saatu kahvin seuraksi. Säät ovat vaihdelleet pilvisestä aurinkoiseen ja vesisateeseen, kuten keväällä pitääkin.

Blogikierroksella olen katsellut kaihoten eteläisessä Suomessa kukintaansa aloittelevia kukkia, joita jotkut ovat kuvanneet blogeihinsa. Jossakin oli siilikin jo heräillyt. Meillä on vielä melkoiset kinokset eikä tietoakaan kukista muuta kuin sisällä. Lintujen lauluakaan ei paljon kuule muuta kuin levyltä. *Niitä olen kuunnellut käsityötä tehdessäni!* No, harakat sentään raakkuvat metsikössä talomme takana ja joskus tulevat pihapiiriinkin.


Näkymää talon takana olevaan metsikköön.

Tämä kuva on taas talomme länsipäädystä. Kuvasta voisi päätellä, että asumme aivan korvessa, mutta tuolla puiden takana on yksi asuinalueemme pääteistä ja sen toisella puolella on asutusta paljonkin. Vaikka yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa, niin nyt se siis jättää jotain kertomatta.

Käsitöitä olen tehnyt pikku hiljaa, tahti ei ole nyt ollut kovin ripeä. Enempi olen lueskellut, kun sain kirjastosta muutamia kiinnostavia uutuuskirjoja. Ja niissähän on ainakin täällä meillä tavallista lyhyempi laina-aika (2 viikkoa), joten niiden lukemista ei auta säästää kovin pitkäksi aikaa..

Pienet siililapaset valmistuivat jo ennen pääsiäistä, mutta en ole muistanut kertoa näistä aiemmin. Nämä ovat alle kaksivuotiaalle tyttöselle tarkoitetut ja siksi kirjoin silmät langalla nappien sijaan, että jos kiinnostaa irrotella nappeja ja vaikka maistella. Lankana on ruskea Nalle ja pörrölankana Red Heart Las Vegas Color, joiden yhteismenekki oli 40 g. Novitan ohjeesta itselleni muokkaamaani pyörönä kudottavaa tapaa taas noudatin. Se on siitä mukava, kun ei tarvitse ommella sivusaumaa kiinni kuten alkuperäisen ohjeen mukaan tehdään.

Mukavaa alkanutta viikkoa ja auringonpaistetta kaikille!