Uudet verhot mökille

Mökillä vietettiin taas pitkä viikonloppu, oli pimeää mutta toisaalta valoisaakin lumisissa maisemissa.  Pakkasta oli yhtenä yönä -11, muuuten lähellä nollaa.

Näin talviset näkymät avautuivat mökin ikkunasta eilen aamulla. Kotimatkalla kuultinkin radiosta, että Kainuu on tällä hetkellä Suomen lumisinta aluetta.

Jotenkin minusta tuntuu nyt, että voisin lopettaa tämän vuoden mökkeilyt tähän. Sanoinkin jo miehelleni, että en taida enää ennen kevättä lähteä sinne.  No, aikahan se näyttää, käännänkö kelkkani vai pysynkö aikeissani.

Sitten käsitöihin, blogini pääaiheeseen. Olen virkannut verhoja oikein pitkän kaavan mukaan vaikka eivät ne mitkään isonisot verhot olekaan. Halusin nimittäin mökille keittonurkkaukseen uudet verhot, kun vanhat sivuverhot eivät enää remontin jälkeen sopineetkaan uuteen systeemiin. Niinpä jo syyskuun alkupuolella aloitin, tein ensin kapan ja sitten jatkoin salusiinilla.  Kapan sovituksessa huomasin, että sen olevan liian kapea ikkunaan, joten virkkasin siihen yhden kuviokerran lisää. Kappa sentään valmistui kerralla sopivaan mittaansa.   

Tässä uudenuutukaiset verhot pian ripustuksen jälkeen. 

Molempiin otin mallia LeaVirkkausideoita -lehdistä, jotka ovat jo vuosia vanhoja. Molempia ohjeita muunsin hieman omaa toivettani vastaamaan.
Lanka on Novitan Huvilaa, jonka menekki näihin verhoihin oli yhteensä 325 g
Virkkuukoukku 2 mm:nen

Alunperin ajattelin tehdä vain kapan ja valitsin mallin siltä pohjalta, että muuta verhoa ei ikkunaan tule. Mutta sitten kappaa virkatessa alkoikin tuntua, että salusiinikin olisi kiva olla, joten siihen sopivaa mallia etsimään.  Samanlaisia niistä en halunnut.

Lopulta lopulta valitsin salusiiniin tämän kauniin mallin, jota on paljon näkynyt ikkunoissa. Esimerkiksi äidilläni oli jo vuosikymmeniä sitten keittiössään salusiini tällä mallilla.


Jos olisin touhuun alkaessani tiennyt tekeväni molemmat verhot, olisin varmaan ainakin harkinnut tekeväni molemmat verhot samalla mallilla, mutta nyt näistä tuli erilaiset eivätkä nämä erilaiset mallit riitele keskenään ainakaan minun silmissäni.






Tosi kivoilta uudet verhomme näyttivät ikkunassa ja usein katseeni hakeutuikin niihin. Valitettavasti en vain saanut kuvattua niitä niin, että verhot olisivat tulleet hyvin esille.