Aika kuluu aivan huomaamatta

Tänään huomasin vastatessani edellisen postauksen kommentteihin, että olen huseerannut täällä Lankapirtissä jo viisi vuotta. Ja synttäripäivä 12.1. on mennyt ohi aivan huomaamatta. Joskus joulukuulla asia kävi mielessä ja pohdin, pitäisikö sitä jotenkin juhlistaa, vaikkapa arpajaisilla.  Mutta myöhäistähän se nyt on, mutta lupaan järjestää arpajaiset taas jossain sopivassa vaiheessa vaikka ihan ilman syytä.

Muistan hyvin miten jännittävältä bloggaamisen aloittaminen tuntui. Ja tuskin ilman tyttären lupaamaa taustatukea olisin uskaltanut touhuun ryhtyäkään. Mutta olen iloinen, että ryhdyin. Olen saanut niin paljon ihania tuttavia ja jopa ystäviä tämän kautta, osan heistä olen tavannut livenäkin ja osa on tuttuja  Blogistaniassa. Osa teistä on tuttuja jo vuosien takaa, osaan olen vasta tutustumassa. Ylenpalttisen runsaasti olen saanut teiltä myös virikkeitä ja ideoita erilaisiin käsitöihin. On ollut ilo olla seurassanne. 

Nyt kiitän kaikkia teitä! Kaikkia täällä vierailleita, mutta erityisesti jokaista kommentoijaa, yhdenkin kommentin jättänyttä, sillä ilman niitä tuskin kovin kauan jaksaisin kirjoitella täällä. Jokainen bloggaaja varmaan ilahtuu joka ainoasta kommentista.  Siis kiitos ja hali jokaiselle!

Kirjaanpa tähän muutamia numeroitakin tästä hetkestä ihan sitä varten, että voin vaikkapa 6-vuotispäivänä verrata miten ne ovat muuttuneet.

Tämä on julkaisemistani teksteistä n:o 905

Ja tästä kuvasta näkyy aika monta lukua.

Tänään meillä oli kaunis pakkaspäivä (mittarissa -22). Aurinkokin paistoi ja kultasi männikön talomme takana. Ja niin sykädyttävän kauniilta näytti hetken aikaa tuo koivu, johon aurinko paistoi. Onneksi ehdin napata siitä kuvan muistoksi. 

 Sain myös kivaa postia tänään. Minähän kudoin hiljattain Seijasiskolle tuplalapaset. Hän olisi halunnut maksaa niistä, mutta kun en suostunut maksua ottamaan, halusi hän tehdä jotain minulle. Ja tänään se jotain sitten saapui: pyöreät kauniinväriset patalaput.  Toinen Marimekon kankainen ja toinen sille pariksi Seijasiskon itsensä virkkaama napakka lappu. Hyvin on Seijasisko katsonut meillä käydessään värejämme, kun on aivan oikea punainen alla näkyviin patakintaisiin nähden.  Kiitos Seijasisko!