Tammikuun viimeiset

Niin se tammikuukin päättyi ja päästiin helmikuulle. Lunta ja talven tuntua on ihan mukavasti. Mittari pari kolme astetta kylmän puolella. Tuulee leppeästi kuin keväällä, kertoi mieheni lumitöistä tullessaan. Minä itse en ole ulkona käynyt, kun olen tässä hiukan puolikuntoisena. Pian aamupalan jälkeen minulla alkoi mahatauti, pahimmat oireet menivät ohi yhtä nopeasti kuin alkoivatkin. Nyt on enää vain epämääräinen huono olo ja lihaksia särkee. Mutta eiköhän tämä tästä mene, kun tässä koneella naputtelen ja kerron viimeisistä tammikuussa valmistuneista töistäni.

Palmikkomyssyn aloitin mukaan otettavaksi Lankamaailman sytomyssyiltaan. Ja ehdinkin sitä tikutella siellä kai parin kolmen palmikonkierron verran. Kotona sitten loppuun, valmistui eilen illalla. Lanka on Tenneseetä ja kirjoittamaton ohje omasta päästäni.  Silmukoita työssä 96 ja 4mm:n puikoilla mentiin.  Langan menekki 60 g.

Lankamaailman sytomyssyillassa, jonne menosta kerroin täällä, oli muuten ihan mukava määrä innokkaita myssyn tekijöitä. Tarkkaa määrää minulla ei tullut laskettua, mutta lähemmäs 15 eri-ikäistä naista meitä oli.  Osa oli käynyt jo aiemminkin liikkeen neuleilloissa, mutta osa oli tullut ihan sytomyssyjen houkuttamina. Lankamaailma tarjosi langat myssyihin ja me Seijasiskon kanssa opastettiin mallin valinnassa. Monta kaunista myssyä siellä saikin alkunsa ja päätyy aikanaan OYS:aan. Illasta jäi hyvä mieli, kiitos kaikille mukana olleille!

Tiedoksi kaikille sytomyssyjen tekijöille, että12.2 mennessä Lankamaailmaan toimitetut myssyt ehtivät mukaan, kun viemme myssyjä ystävänpäivänä OYS:n Syöpätautien polille. Mutta Lankanaailma otta myssyjä vastaan jatkossakin ja ne toimitetaan myöhemmin sairaalaan. Tällä hetkellä on lahjoituslankaa jonkin verran (lisääkin tulossa) ja sitä voi poiketa hakemaan Lankamaailmasta niin kauan kuin lankaa riittää vaikkapa viedessään sinne ystävänpäiväkeräykseen tarkoitettuja myssyjä.

Jos tänne Lankapirttiin on löytänyt tiensä joku, joka ei tiedä vielä sytomyssyistä, niin kurkatkoonpa tänne, siellä asiaa niistä.

Viimeisimpänä tammikuun työnäni esittelen pupuneidon, joka on menossa 2-vuotialle Hanna-tyttöselle synttärilahjaksi. Juhlat olisivat tänään, mutta taitaa olla parempi tämän isotädin pysyä kotona, ettei tartuta tautia kovin laajalle.

 Monet taitavat muistaa apupuput, joita muutamia vuosia sitten tehtiin kasapäin. Se oli ennen blogiaikaani. Olin jo löytänyt neuleblogit ja aivan hullaantuneena niitä seurasin. Olin oppinut kuvaamaan omatkin käsityöni muiden innoittamana. 

Apupupun ohjetta ei tällä hetkellä ole saatavilla netistä, mutta onneksi minulla oli se printattuna kansiossani. Googlettamalla ohjeen sijasta lävähti näytölle Vuodatuksen tiedote, että Vuodatuksen uudistamisen takia ei sivu ole käytettävissä.

Apupupun ohjeella valmistui Novitan Hanko-langasta pupu, tietenkin tapani mukaan ohjetta hiukan muokaten. Mutta silmukkamäärät ja kerrokset oli ohjeen mukaiset. Pupusta tuli selvästi isompi kuin ne silloiset puput, koska lanka on näinkin paksua. Puikot olivat 5mm:t ja lankaa kului 165 g.

Silmät ja nenänpään virkkasin tumman ruskeasta puuvillalangasta. Samalla langalla tein suunkin ja kiinnitin virkatut osat paikoilleen.

Tottahan toki pupuneidon piti saada vaatteetkin.  Ensin kudoin mekon ja I-cordina rusetin Puro Batik-langasta. Ja jotain tuntui vielä puuttuvan, niinpä tuli töppöset jalkoihin samasta langasta. Langan menekki kaikkiin asusteisin yhteensä 60 g.

Vaatteisiin ei ollut mitään ohjetta. Mekkoa suunnittelin sen verran, että sen pitää olla helppo riisua ja pukea. Aloitin teon helmasta ja malli kehittyi siinä työn edetessä. Välillä sovitin mekkoa päälle ja taas jatkettiin. Kovin paljon ei tarvinnut edes purkaa. Sydämen neuloin nurjilla silmukoilla somistamaan mekon etuosaa. Vähän liian alashan se tuli, mutta siinä se nyt on.


Hyvää helmikuista viikonloppua kaikille!